aalto1 untyped-item.component.html
Financing structures of First-of-a-Kind (FOAK) climate projects
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Science |
Master's thesis
Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Authors
Date
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
en
Pages
127
Series
Abstract
Climate hardware startups employ emerging climate technologies and drive economic growth. However, they often face funding gaps when establishing commercial viability, especially during the deployment of a first-of-a-kind commercial scale plant (FOAK). There has been growing discussion around FOAK financing and how to efficiently scale novel climate technologies. However, there is a lack of academic research on the topic. This thesis seeks to fill the literature gap, aiming to understand what conditions contribute to the development of successful FOAK financing structures. The thesis employs a multi-method qualitative study comprising of 21 semi-structured interviews and a multiple-case study involving six startups that have successfully closed funding for a FOAK plant in the Nordics. The results show that FOAK financing structures are diversified and no financing element is sufficient on its own to fully fund the plant, highlighting the need for different capital providers. The primary financing challenge centers around the risk-return ratio of FOAK projects. Financiers vary in their risk aversion, perceiving market and technology risk as the largest. Startups use different strategies to fund the FOAK, some through commercial validation and others through technological demonstration. Private senior loan recipients make FOAKs ’bankable’ through public support, guarantees (which are necessary but not sufficient on their own for securing the loan), collateral and existing capital stack. Public support is a necessary condition for private investment in all cases, yet not sufficient on its own to make the plant fully funded. The risk-taking capacity of private investors alone appears inadequate to scale climate technologies at the pace needed to meet targets, highlighting the critical role of public funding. The findings align with existing body of research on financing green SMEs, suggesting that both diverse set of financiers and patient capital is needed. The critical question remains on how to de-risk and mobilize private capital to close funding gaps. The empirical part of the study identifies de-risking strategies that current actors have employed. Finally, the study introduces a simple model of FOAK financing, aiming to explain the FOAK fundraising process, including the internal and external factors influencing it.
Capex-intensiiviset ilmastostartupit skaalaavat uusia teknologioita ja edistävät talouskasvua. Ne kohtaavat rahoituskapeikkoja etenkin ensimmäisen kaupallisen mittakaavan laitoksen (FOAK) valmistelun aikana. FOAK-rahoituksesta on käyty kasvavaa keskustelua, mutta aiheesta on vain vähän akateemista tutkimusta. Tämä diplomityö pyrkii täyttämään tutkimusaukon ja sen tavoitteena on ymmärtää, mitkä tekijät edesauttavat onnistuneiden FOAK-rahoitusrakenteiden kehittymistä. Työ hyödyntää monimenetelmällistä laadullista tutkimusta, johon kuuluu 21 puolistrukturoitua haastattelua sekä monitapatutkimus kuudesta startupista, jotka ovat onnistuneesti keränneet rahoituksen FOAK-laitokselleen Pohjoismaissa. Tulokset osoittavat, että FOAK-rahoitusrakenteet ovat monimuotoisia, eikä mikään rahoituskomponentti yksinään riitä kattamaan laitoksen rahoitustarvetta, korostaen erilaisten rahoitusmuotojen tarvetta. Päärahoitushaaste liittyy FOAK-projektien riski-tuottosuhteeseen. Rahoittajat eroavat riskinottohalukkuudeltaan, pitäen markkinaan ja teknologiaan liittyviä riskejä suurimpina. Startupit hyödyntävät erilaisia strategioita saadakseen rahoituspaketin kasaan, osa kaupallisen validoinnin kautta sekä osa teknologian demonstraation avulla. Pankkilainojen saajat mahdollistavat lainarahoituksen julkisen tuen, takausinstrumenttien (jotka ovat välttämättömiä mutta ei riittäviä seniorilainan saamiseksi), vakuuksien ja olemassa olevien rahoittajien avulla. Julkinen tuki on välttämätön ehto yksityiselle investoinnille kaikissa tapauksissa, mutta se ei yksinään riitä täyttämään laitoksen rahoitustarvetta. Yksityisten rahoittajien riskinottokyky yksinään vaikuttaa riittämättömältä ilmastoteknologioiden skaalaamiseen tarvittavassa tahdissa, korostaen julkisen rahoituksen roolia. Löydökset tukevat olemassa olevaa kirjallisuutta vihreiden PK-yritysten rahoittamisesta, jotka korostavat monimuotoisen ja kärsivällisen pääoman tarvetta. Tärkeä kysymys on, miten FOAK-rahoitukseen liittyviä riskejä voidaan vähentää ja kuinka mobilisoida yksityistä pääomaa rahoituskapeikkojen kuromiseksi. Tutkimuksen empiirinen osa tunnistaa joitakin käytettyjä riskiä vähentäviä strategioita. Lopuksi tutkimus esittelee yksinkertaisen mallin, joka havainnollistaa FOAK-rahoitusprosessin, sekä siihen vaikuttavat sisäiset ja ulkoiset tekijät.