Participation in Master Planning - a Case Study in the City of Vantaa

dc.contributorAalto-yliopistofi
dc.contributorAalto Universityen
dc.contributor.authorMattila, Maija-Reetta
dc.contributor.departmentMaanmittausosastofi
dc.contributor.schoolTeknillinen korkeakoulufi
dc.contributor.schoolHelsinki University of Technologyen
dc.contributor.supervisorViitanen, Kauko
dc.date.accessioned2020-12-03T23:07:08Z
dc.date.available2020-12-03T23:07:08Z
dc.date.issued1999
dc.description.abstractTutkimuksessa tarkastellaan kansalaisten osallistumista yleiskaavoituksessa. Työn aluksi esitellään osallistumisen ja yleiskaavoituksen kehittämiseen liittyviä näkökulmia. Empiirisessä osassa tarkastellaan osallistumista Vantaan yleiskaavan tarkistustyössä. Vantaalaisten yleiskaavasta esittämistä mielipiteistä on selvitetty, minkälaiset asiat kansalaisia kaavoituksessa kiinnostivat. Vantaalla osallistumisen järjestettiin tavanomaisena kuulemismenettelynä. Vantaalaiset osallistuivat aktiivisesti: yleiskaavasta jätettiin yhteensä noin tuhat mielipidettä. Vastustusta herättivät lähes kaikki ne periaatteelliset ratkaisut, joita yleiskaavan tarkistuksen yhteydessä tehtiin kuten täydennysrakentaminen, uudet liikennejärjestelyt ja suojelu- ja virkistysalueet. Esille tulivat kenties kaikki klassiset kaavoitukseen liittyvät ristiriidat. Noin puolessa mielipiteistä vantaalaiset käsittelivät oman asuinalueen tai kylän lähiympäristöä, ja 40 % :ssa mielipiteistä maanomistajat vaativat muutoksia omistamilleen kiinteistöille. Yleiskaavan tavoitteita käsiteltiin noin 10 %:ssa, ja kahdessa prosentissa kannanotoista käsiteltiin yleiskaavassa ratkaisemattomia asioita. Vantaan tulokset selvästi osoittivat, että osallistumisen lähtötilanteeksi on hyväksyttävä se, että kuntalaisia kiinnostaa erityisesti heidän oma asuinympäristönsä tai kiinteistönsä. Lisäksi useat yleiskaavan aiheuttamat ristiriitatilanteet ovat etukäteen ennakoitavissa. Osallistumista suunniteltaessa onkin mietittävä, miten näissä tilanteissa osallistuminen on tarkoituksenmukaisinta järjestää niin, että ristiriidat voidaan ratkaista jo kaavoituksen aikana. Toinen oleellinen kysymys on, mikä on oikea tapa järjestää osallistuminen niin, että kaavoitukseen saadaan mukaan myös muita intressejä ja arvoja kuin niitä, jotka tulevat oma-aloitteisesti esille. Osallistumisen kehittämisen ei tulisi koskea pelkästään kaavoitusta. Sen lisäksi, että laaditaan osallistumissuunnitelmat yksittäisiin kaavoitushankkeisiin, kunnassa on oltava kokonaiskäsitys siitä, minkälaista osallistumiskulttuuria siellä harjoitetaan. Kaavamenettelyyn osallistumisen lisäksi asukkaiden ja viranomaisten välillä tulee olla jatkuvaa yhteydenpitoa esimerkiksi asuinaluetasolla varsinkin suuremmissa kaupungeissa. Osallistumisen kehittämisen tulee yleiskaavan lisäksi koskea siihen vaikuttavia suunnitelmia.fi
dc.format.extent77
dc.identifier.urihttps://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/86723
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:aalto-2020120445561
dc.language.isofien
dc.programme.majorKiinteistöoppifi
dc.programme.mcodeMaa-20fi
dc.rights.accesslevelclosedAccess
dc.subject.keywordland use planningen
dc.subject.keywordmaankäytön suunnittelufi
dc.subject.keywordmaster planningen
dc.subject.keywordyleiskaavafi
dc.subject.keywordparticipationen
dc.subject.keywordosallistuminenfi
dc.subject.keywordpublic opinionen
dc.subject.keywordkansalaisten mielipiteetfi
dc.titleParticipation in Master Planning - a Case Study in the City of Vantaaen
dc.titleOsallistuminen ja yleiskaavoitus - esimerkkinä Vantaan yleiskaavan tarkistustyöfi
dc.type.okmG2 Pro gradu, diplomityö
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.publicationmasterThesis
local.aalto.digiauthask
local.aalto.digifolderAalto_45057
local.aalto.idinssi14120
local.aalto.inssilocationP1 Ark M80
local.aalto.openaccessno

Files