Actively open-minded thinking within and beyond adopted frameworks: Investigations into thinking dispositions, openness to possibilities, and life-philosophical lecturing
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Science |
Doctoral thesis (article-based)
| Defence date: 2025-10-13
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
en
Pages
75 + app. 142
Series
Aalto University publication series Doctoral Theses, 165/2025
Abstract
This doctoral dissertation consists of a summary and three essays investigating actively openminded thinking. Actively open-minded thinking has been characterized by a tendency to seek alternative possibilities and consider evidence that contradicts one’s own opinion, as well as an openness to changing one’s mind when evidence points in that direction. Prior research has emphasized the necessity to cultivate actively open-minded thinking to promote instrumental and epistemic rationality. Essay 1 presents a review of the research on the cultivation of actively open-minded thinking, synthesizes relevant findings, and argues for a research agenda beyond the existing literature. While previous research has advocated for the promotion of actively open-minded thinking, a very limited number of studies have addressed how to nurture such thinking. The essay identifies six lines of inquiry of empirical and theoretical research, arguing for the need to investigate into 1) the significance of sensitivity and inclination (as opposed to ability), 2) the role of metacognitive skills, such as thinking about thinking (as opposed to knowing the standards of good thinking), 3) domain differences (as opposed to generic tendencies), and 4) situational differences (as opposed to decontextualized individual differences), as well as 5) to adopt a more holistic approach that encompasses the emotional side of humans, and 6) to approach actively open-minded thinking as an interpersonal and collective phenomenon. The central thesis is that the proposed shifts in focus would help to facilitate actively open-minded thinking in practice. Essay 2 distinguishes actively open-minded thinking within an adopted framework from actively open-minded thinking beyond an adopted framework. A framework is a set of assumptions, rules, and ideas on which reasoning rests. It can be but does not have to be conceptualized or named. Actively open-minded thinking within an adopted framework points to seeking and evaluating options based on the adopted premises and formulations of a problem, question, and situation, while beyond an adopted framework it involves evaluating, seeking, and adopting new premises and formulations that may be grounded in different vocabularies, metaphors, and ways of punctuating reality. The essay suggests that when a problem, question, and situation are taken for granted, the search for possibilities may be considered to exemplify actively open-minded thinking that leads to well-reasoned choices. However, an adopted framework, along with the formulations of a problem, question, and situation, may have unnecessarily restricted thinking, thereby ruling out more desirable options. Furthermore, the processing of new evidence within a framework may lead to the revision of some beliefs, but often it may be necessary to step outside the framework to revise presuppositions. Therefore, it may be crucial to challenge an adopted framework, scrutinize underlying assumptions, and explore alternative formulations of a problem, question, and situation. Essay 3 investigates empirically and conceptually a particular kind of life-philosophical lecturing as a philosophical practice and pedagogical approach that aims to facilitate participants' reflection and their thinking about thinking, with the potential to cultivate actively open-minded thinking. Questionnaires measuring actively open-minded thinking showed positive changes among participants that took a course incorporating life-philosophical lecturing, as compared to a control group. Essay 3 contributes to the literature by arguing that providing a facilitated situation to engage in high-quality inner dialogue, along with offering concepts and examples for personal reflection, may nurture tendencies to actively open-minded thinking within and beyond adopted frameworks, revealing new possibilities to think and act. The thesis suggests that nurturing actively open-minded thinking within and beyond adopted frameworks gives rise to transformative growth.Tämä väitöskirja muodostuu yhteenvedosta ja kolmesta esseestä, jotka tarkastelevat aktiivisesti avarakatseista ajattelua. Aktiivisesti avarakatseista ajattelua on kuvattu taipumuksena etsiä vaihtoehtoisia mahdollisuuksia ja huomioida mielipiteensä vastaiset todisteet sekä valmiutena muuttaa mieltään todisteiden valossa. Aikaisempi tutkimus on esittänyt tarpeen kehittää aktiivisesti avarakatseista ajattelua instrumentaalisen ja episteemisen rationaalisuuden edistämiseksi. Essee 1 tarjoaa kirjallisuuskatsauksen aktiivisesti avarakatseisen ajattelun edistämisestä, tiivistää keskeiset löydökset ja esittää olemassa olevaa kirjallisuutta täydentävän tutkimusagendan. Vaikka aikaisemmat tutkimukset ovat painottaneet aktiivisesti avarakatseisen ajattelun edistämisen tärkeyttä, sen edistämistä on tutkittu hyvin vähän. Essee tunnistaa kuusi empiiristä ja teoreettista tutkimuslinjaa ja perustelee tarpeen tutkia 1) herkkyyden ja tahdon merkitystä (erotuksena kyvyt), 2) metakognitiivisten taitojen kuten ajattelun ajattelun merkitystä (erotuksena hyvän ajattelun standardien tunteminen), 3) aihepiirikohtaisia eroja (erotuksena yleiset taipumukset) ja 4) tilannekohtaisia eroja (erotuksena tilanteesta riippumattomat yksilölliset erot) sekä 5) ottaa kokonaisvaltaisempi lähestymistapa kattaen ihmisten emotionaalisen puolen ja 6) lähestyä aktiivisesti avarakatseista ajattelua ihmisten välisenä ja kollektiivisena ilmiönä. Keskeinen teesi on, että ehdotetut muutokset tutkimuksessa edistäisivät aktiivisesti avarakatseista ajattelua käytännössä. Essee 2 erottaa kaksi tapaa aktiivisesti avarakatseiseen ajatteluun: omaksutussa viitekehyksessä, missä vaihtoehtojen etsiminen ja arvioiminen tapahtuu omaksuttujen lähtökohtien sekä ongelman, kysymyksen ja tilanteen muotoilun perusteella, ja omaksutun kehyksen ulkopuolelle suuntautuen, missä arvioidaan, etsitään ja otetaan käyttöön uusia oletuksia ja muotoiluja, jotka voivat perustua toisenlaisiin sanastoihin, metaforiin ja tapoihin jäsentää todellisuutta. Viitekehys on joukko olettamuksia, sääntöjä ja ideoita, joihin ajattelu perustuu. Se voi olla mutta sen ei tarvitse olla käsitteellinen tai nimetty. Essee esittää, että kun ongelma, kysymys tai tilanne otetaan annettuna, mahdollisuuksien etsimisen voidaan nähdä kuvastavan aktiivisesti avarakatseista ajattelua johtaen hyvin perusteltuihin valintoihin. Omaksuttu viitekehys yhdessä ongelman, kysymyksen ja tilanteen muotoilun kanssa on kuitenkin voinut rajoittaa ajattelua tarpeettomasti sulkien pois paremmat vaihtoehdot. Lisäksi uusien todisteiden käsittely viitekehyksen sisällä voi johtaa joidenkin uskomusten tarkistamiseen, mutta usein saattaa olla tarpeen astua viitekehyksen ulkopuolelle olettamusten tarkistamiseksi. Siksi voi olla ratkaisevan tärkeää haastaa omaksuttu viitekehys, tutkia taustalla olevia oletuksia ja etsiä vaihtoehtoisia ongelman, kysymyksen ja tilanteen kuvauksia. Essee 3 tutkii empiirisesti ja käsitteellisesti tietynlaista elämänfilosofista luennointia filosofisena käytäntönä ja pedagogisena lähestymistapana, jonka tavoitteena on edistää osallistujien reflektiota ja ajattelun ajattelua, sen mahdollisuudessa kehittää aktiivisesti avarakatseista ajattelua. Aktiivisesti avarakatseista ajattelua mittaavilla kyselylomakkeilla havaittiin myönteisiä muutoksia elämänfilosofista luentoja sisältävän kurssin osallistujissa suhteessa verrokkiryhmään. Essee 3 täydentää kirjallisuutta esittämällä, että fasilitoidun tilanteen tarjoaminen korkealaatuiseen sisäiseen dialogiin yhdessä henkilökohtaista reflektiota tukevien käsitteiden ja esimerkkien esittämisen kanssa voi edistää taipumusta aktiivisesti avarakatseiseen ajatteluun omaksuttujen viitekehysten sisällä ja niiden ulkopuolelle suuntautuen, paljastaen uusia mahdollisuuksia ajatella ja toimia. Väitöskirja ehdottaa, että aktiivisesti avarakatseisen ajattelun edistäminen omaksuttujen puitteiden sisällä ja niiden ulkopuolelle suuntautuen synnyttävät uudistavaa kasvua.Description
Supervising professor
Martela, Frank, Asst. Prof., Aalto University, Department of Industrial Engineering and Management, FinlandThesis advisor
Martela, Frank, Asst. Prof., Aalto University, Department of Industrial Engineering and Management, FinlandSaarinen, Esa, Prof. Emeritus, Aalto University, Department of Industrial Engineering and Management, Finland
Jääskeläinen, Mikko, Prof., Aalto University, Department of Industrial Engineering and Management, Finland
Kiriakos, Carol, Dr., European University Institute, Italy
Keywords
actively open-minded thinking, thinking dispositions, life-philosophical lecturing, thinking about thinking, frameworks, problem formulation, problem resolution, aktiivisesti avarakatseinen ajattelu, ajattelun taipumukset, elämänfilosofinen luennointi, ajattelun ajattelu, viitekehykset, ongelman muotoilu, ongelmanratkaisu
Other note
Parts
- [Publication 1]: Korhonen, Jaakko. 2024. How to cultivate actively open-minded thinking: a review and suggestions for future research areas. Working paper, 34 pages. Jaakko Korhonen is the sole author. He developed and explicated the theoretical contributions and wrote the essay.
- [Publication 2]: Korhonen, Jaakko. 2024. Distinguishing actively open-minded thinking within and beyond adopted frameworks: challenging the framework, problem, question, and situation to uncover new possibilities. Working paper, 30 pages. Jaakko Korhonen is the sole author. He developed and explicated the theoretical contributions and wrote the essay.
- [Publication 3]: Korhonen, Jaakko. 2024. Cultivating actively open-minded thinking through life-philosophical lecturing: evidence from a quasi-experimental field study. Working paper, 75 pages. He conducted data collection and analyses, developed the theoretical contributions, and wrote the essay.