Mergers and acquisitions: The impact of knowledge base characteristics on post-acquisition innovation output

Thumbnail Image

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Business | Master's thesis

Authors

Date

2025-12-31

Department

Major/Subject

Mcode

Degree programme

Master's programme in Strategic Management in a Changing World
Strateginen johtaminen muuttuvassa maailmassa -maisteriohjelma

Language

en

Pages

61

Series

Abstract

This master’s thesis examines how acquisitions influence acquiring firms’ subsequent innovation outcomes. Prior research on M&As and post-acquisition innovation has largely relied on patent counts or patent quality proxied by forward citations. Building on this foundation, the thesis incorporates patent novelty as an additional, less frequently used indicator and evaluates innovation quantity, quality, and novelty side by side within a single empirical setting. This multidimensional approach provides a more differentiated assessment of when acquisitions enhance inventive outcomes and when effects are more limited. The thesis relies on quantitative analysis of 68 acquisitions of U.S.-based high-technology companies between 2000 and 2013. Post-acquisition innovation is assessed using patent counts (quantity), forward citations (quality), and a patent-class-based novelty measure capturing the extent to which post-acquisition patents draw on technology classes that are new to the acquirer. Regression models relate acquisition characteristics to these outcomes while accounting for observable firm-, knowledge base-, and time-related factors. The findings of this thesis indicate that post-acquisition innovation is not driven by a single factor, and mechanisms differ across outcomes. For innovation quantity, the evidence is consistent with a nonlinear relationship: moderate target knowledge base size is most conducive to higher post-acquisition patenting, whereas both very small and very large acquisitions are associated with reduced output, plausibly reflecting limited recombination gains at the low end and higher absorptive-capacity constraints and disruption costs at the high end. For novelty, larger target knowledge bases are associated with higher novelty in absolute terms, yet targets that are large relative to the acquirer are associated with lower novelty, suggesting that integration burdens can suppress exploratory recombination. Finally, knowledge base quality differences are positively associated with innovation quality, indicating that quality gaps may matter more than prior work has suggested.

Tämä maisterintutkielma tarkastelee, miten yritysostot vaikuttavat ostajayritysten myöhempään innovaatiotoimintaan. Aiempi tutkimus yritysostoista ja niiden jälkeisestä innovaatiotoiminnasta on pitkälti perustunut patenttimääriin tai patenttien laatuun, joita mitataan viittauksilla. Tämän pohjalta tutkielmassa tarkastellaan myös ostajayrityksen patenttien uutuutta, jota mitataan ostajayritykselle uusien patenttiluokkien määrällä, mitä käytetään selitettävänä muuttujana tutkimuksessa harvemmin. Tutkielmassa arvioidaan innovaatioiden määrää, laatua ja uutuutta rinnakkain samassa empiirisessä asetelmassa. Tämä moniulotteinen lähestymistapa tarjoaa tarkemman arvion siitä, milloin yritysostot parantavat innovaatiotoimintaa ja milloin vaikutukset ovat vähäisempiä. Tutkielma pohjautuu kvantitatiiviseen analyysiin 68 yhdysvaltalaisen korkean teknologian yrityksen yritysostoista vuosien 2000 ja 2013 välillä. Yritysoston jälkeistä innovaatiotoimintaa arvioidaan mittaamalla patenttimääriä, patenttien saamia viittauksia ja patenttiluokkaan pohjautuvaa uutuutta, joka mittaa, missä määrin ostajayrityksen yritysoston jälkeiset patentit hyödyntävät sille uusia teknologialuokkia. Regressiomalleja hyödyntämällä yritysoston osapuolten ominaisuudet yhdistetään tutkimustuloksiin ottaen huomioon havaittavissa olevat yritykseen, yrityksen tietämykseen ja yritysoston ajankohtaan liittyvät tekijät. Tutkielman tulokset osoittavat, että yritysoston jälkeistä innovaatiotoimintaa ei ohjaa yksittäinen tekijä, vaan mekanismit vaihtelevat tulosmuuttujittain. Innovaatioiden määrän osalta näyttö tukee epälineaarista yhteyttä: yritysostokohteen kohtuullinen tietämyksen määrä on yhteydessä korkeampaan yritysoston jälkeiseen patentointiin, kun taas sekä hyvin pienen että suuren tietämyksen omaavien kohteiden yritysostot ovat yhteydessä matalampaan yritysoston jälkeiseen patentointiin. Tämä liittynee rajallisiin tietämyksen yhdistämishyötyihin: määrältään vähäisen ostetun tietämyksen tasolla hyödyt jäävät pieniksi, kun taas suuremmalla tasolla korostuvat omaksumiskapasiteetin rajoitteet sekä integraatioon liittyvien häiriöiden kustannukset. Uutuuden osalta kohteen suurempi tietämys oli yhteydessä suurempaan patenttiluokkien määrään absoluuttisesti mitattuna, kun taas ostajayritykseen nähden tietämykseltään suuremmat kohteet olivat yhteydessä vähäisempään määrään ostajayritykselle uusia patenttiluokkia. Tämä viittaa siihen, että integraatioon liittyvät ongelmat voivat estää uuden tiedon yhdistämistä. Tulokset viittaavat siihen, että tietämyksen laatueroilla on positiivinen yhteys innovaation laatuun, mikä viittaa laatuerojen aiemmin oletettua suurempaan merkitykseen.

Description

Supervisor

Kibler, Ewald

Keywords

knowledge-based view, mergers and acquisitions, technological acquisitions, post-acquisition performance, innovation performance, technological relatedness, knowledge integration, acquired knowledge

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-202601141250

Collections

[gradu] Kauppakorkeakoulu / BIZ