Sukupuolten väliset erot ammatinvalinnassa
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Business |
Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2023
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Economics
Language
fi
Pages
77
Series
Abstract
Tässä maisterintutkielmassa tutkitaan miesten ja naisten välisiä eroja sekä koulutus- että ammatinvalinnassa ja etsitään eroja selittäviä syitä. Tämän lisäksi tutkitaan, löytyykö näiden eroavaisuuksien ja sukupuolten välisen palkkaeron väliltä yhteys. Tutkimusmenetelmänä käytetään kirjallisuuskatsausta, jonka lisäksi luodaan kuvaileva tilastoanalyysi Suomen työmarkkinoista. Sloanen ym. (2021a) mukaan alakohtaisesti naiset suuntautuvat todennäköisemmin esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhoitoalalle tekniikan alan ollessa puolestaan miesvaltainen. Ammatillisesti naiset päätyvät useammin opettamaan opiskelemaansa alaa, kun taas miehet päätyvät todennäköisemmin asiantuntijatehtäviin. Sukupuolten väliset erot näkyvät jo koulutusvalinnoissa. Buserin ym. (2014) tutkimuksessa todetaan, että jo peruskouluiässä pojat valitsevat todennäköisemmin matemaattisia taitoja vaativia koulutuspolkuja verrattuna tyttöihin. Aiempi kirjallisuus on tuonut esille erilaisia tekijöitä, joilla on vaikutus sukupuolten välisiin ammatinvalintaeroihin. Lawsonin ym. (2015) tutkimuksen perusteella äidin traditionaaliset arvot työ- ja perhe-elämässä korreloivat poikien sukupuoliominaisen ammatinvalinnan kanssa, kun taas isien kanssa vietetty aika yhdistetään tyttöjen sukupuoliominaisen ammatinvalinnan todennäköisyyden vähenemiseen ja poikien sukupuoliominaisen ammatinvalinnan todennäköisyyden kasvamiseen. Buserin ym. (2014) mukaan sukupuolten välisten kilpailullisuuteen liittyvien erojen avulla pystytään selittämään 16–20 prosenttia sukupuolten välisistä eroista ammatinvalinnassa. Porter ja Serra (2020) perustelevat sukupuolten välisiä eroja ammatinvalinnassa naisroolimallin puuttumisella. Lisäämällä naisroolimallin opetukseen tutkimuksessa pystyttiin parantamaan naisten osallistumista taloustieteen opintoihin. Myös ammatin vaatimilla työtunneilla voi olla vaikutus ammatinvalintaan kuten Wasserman (2019) toteaa tutkimuspaperissaan. Tutkimalla todellista reformia saatiin selville, että vähentämällä korkeita työntunteja vaativien lääkärin ammattien työtunteja pystyttiin lisäämään naisten määrää hakijoissa. Tutkielmassa löydetään yhteys sukupuolten välisten ammatinvalintaerojen ja palkkaeron väliltä. Ammatti voi parhaimmillaan selittää palkkaerosta melkein 44 prosenttia riippuen kohortista. (Sloane ym. 2021a) Kuvailevan tilastoanalyysin perusteella myös Suomen työmarkkinat ovat vahvasti sukupuolen mukaan segregoituneet naisten yleisimpien alojen ja ammattien ollessa huonommin palkattuja kuin miesten. Segregoituneilla työmarkkinoilla voidaan mahdollisesti selittää myös Suomessa esiintyvää palkkaeroa.This master’s thesis studies the gender differences in both choosing occupation and education path. The thesis also provides reasons for these differences and studies the relationship between occupational gender differences and gender wage gap. The thesis is in the form of literature review with a descriptive data analysis part of Finland’s labor market. Women are more likely to work for example in social and health care while engineering is clearly a male-dominated field. It is also more common for women to teach the subject they have studied compared to men going more into specialist tasks. (Sloane et al. 2021a) Gender differences might occur already in educational choices. For example in upper comprehensive school boys tend to choose study tracks that acquire more mathematical skills compared to girls. (Buser et al. 2014) Previous literature provides multiple reasons for gender differences in educational and occupational choices. Mothers’ traditional attitudes towards family and work life increase sons’ likelihood of choosing gender typical occupation in young adulthood. Time spent with fathers has the same effect on sons than with mothers’ traditional attitudes but it will decrease daughters’ likelihood of choosing gender-typical occupation. (Lawson et al. 2015) Buser et al. (2014) state that gender differences in competitiveness can account for 16–20 percent of gender differences in choosing occupation. Lack of female role models can also explain occupational gender differences. By adding a female role model to lectures, Porter and Serra (2020) were able to increase women’s participation in economics related studies. In addition to these reasons also for example high work hours might have an impact specifically on occupational choices of women. Sloane et al. (2021a) finds a relationship between gender differences in choosing occupation and gender wage gap. Occupation can at its highest level explain 44 per cent of the gender wage gap. According to the descriptive data analysis Finland’s labor market seems to be highly gender segregated. In Finland women-dominated fields as well as occupations tend to have worse salary compared to men’s. These gender differences in choosing occupation might also explain gender wage gap in Finland.Description
Thesis advisor
Huttunen, KristiinaKeywords
ammatinvalinta, sukupuolierot, palkkaero, koulutus