Yksityisen turvallisuusalan valmius tekoälyteknologioihin Suomessa

Thumbnail Image

Files

master_Grönroos_Ilja_2024.pdf (548.49 KB)

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Business | Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

Authors

Date

2024

Department

Tieto- ja palvelujohtamisen laitos

Major/Subject

Mcode

Degree programme

Information and Service Management (ISM)

Language

fi

Pages

51

Series

Abstract

Tässä maisterintutkielmassa tutkitaan yksityisen turvallisuusalan valmiuksia käyttää tekoälyteknologioita Suomessa. Tutkielma rakentuu paljolti Euroopan parlamentin ja neuvoston tekoälysäädöstä koskevaan asetusehdotukseen (COM/2021/206 final). Erilaisten tekoälyteknologioiden käyttö liiketoiminnassa on jatkuvassa kasvussa, ja Euroopan unionin tasolla on havahduttu yhtenäisen säädöskehyksen puutteeseen. Tällä hetkellä eri maat säätelevät eri tavoin tekoälyjärjestelmien käyttöä. Tämän on katsottu johtavan mahdolliseen sisämarkkinoiden pirstaloitumiseen. Tekoälyn sääntely tulee keskittymään riskiperusteiseen arviointiin, jossa tekoälyä säädellään eri tavoin riippuen siitä, millä riskitasolla käytettävä tekoäly on. Tätä kirjoitettaessa on lopullinen säädösehdotus annettu eteenpäin EU-maita edustavalle neuvostolle. Tutkielman luvussa 4 käsitellään turvallisuusalaa yleisesti huomioiden alan markkinat, sääntely ja palveluntarjonta. Turvallisuusalalle tyypillistä on alan ”leima” tukipalveluna. Tukipalvelulle tyypillistä on se, etteivät tukipalvelut yleensä liity merkittävästi yrityksen ydinliiketoimintaan. Luvussa 5 käsitellään tarkemmin tekoälyä, sen määritelmää ja sääntelyä. Tähän liittyy olennaisesti uuden tekoälysäädöksen käsittely. Luvussa 6 tarkastellaan turvallisuusalaa ja tekoälyä yhdessä siten, että käsitellään turvallisuusalan käytössä jo olevia tekoälyä hyödyntäviä teknologioita, sekä turvallisuusalan valmiutta teknologioihin. Tähän liittyy myös se, miten tekoälyä koskeva sääntely vaikuttaa tekoälyteknologioiden käyttämiseen. Lopuksi käsitellään vielä tekoälyteknologioiden käyttöön turvallisuusalalla liittyviä haasteita sekä käydään läpi konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä mahdollisuuksia tekoäly voi yksityiselle turvallisuusalalle antaa. Yksityisen turvallisuusalan valmiuksiin tekoälyteknologioiden käyttöön Suomessa voidaan todeta, että valmiuksia eri teknologioiden käytölle on. Tekoälyä myös käytetään jo jossain määrin turvallisuusalalla. Valmiuksista huolimatta edessä on haasteita, jotka liittyvät sekä turvallisuusalaan itsessään, että tekoälyteknologioihin ja niiden saatavuuteen, kustannuksiin sekä laillisuusnäkökulmiin. Uusi tekoälysäädös tulee osaltaan mahdollistamaan tekoälyn laajemmat käyttömahdollisuudet ja luomaan kehyksen sille, mitä eri teknologioita voidaan hyödyntää ja mitä yritysten on huomioitava näitä teknologioita kehittäessään ja käyttäessään.

This Master's thesis examines the capacity of the private security sector to use AI technologies in Finland. The thesis is largely based on the proposal for a Regulation of the European Parliament and of the Council on the regulation of artificial intelligence (COM/2021/206 final). The use of different AI technologies in business is constantly growing and the lack of a coherent legal framework at European Union level has been recognised. Currently, different countries regulate the use of AI systems in different ways. This has been seen as leading to a potential fragmentation of the internal market. The regulation of AI will focus on risk-based assessment, whereby AI will be regulated differently depending on the level of risk of the AI used. At the time of writing, the final legislative proposal has been forwarded to the EU Council. Chapter 4 of the thesis discusses the security sector in general, taking into account the market, regulation and service provision in the sector. The security sector is characterised by its 'stigma' as a support service. The characteristic of a support service is that it is not usually significantly related to the core business of the company. Chapter 5 discusses AI, its definition and regulation in more detail. A key part of this is the discussion of the new AI regulation. Chapter 6 looks at the security sector and AI together, discussing the AI technologies already in use by the security sector, and the security sector's readiness for these technologies. This includes how AI regulation will affect the use of AI technologies. Finally, the challenges related to the use of AI technologies in the security sector will be discussed and concrete examples of the opportunities that AI can bring to the private security sector will be discussed. As regards the private security sector's capacity to use AI technologies in Finland, it can be concluded that there is a capacity to use different technologies. AI is also already used to some extent in the security sector. However, despite these capabilities, challenges remain, both in the security sector itself and in relation to AI technologies and their availability, costs and legality. The new AI regulation will contribute to enabling the wider use of AI and provide a framework for what different technologies can be used and what companies need to consider when developing and using these technologies.

Description

Thesis advisor

Rossi, Matti

Keywords

tekoäly, tekoälysäädös, yksityinen turvallisuusala, tekoälyteknologia

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-202404143106

Collections

[gradu] Kauppakorkeakoulu / BIZ