Relationships between environmentally sound technologies and competitiveness of companies in the value chain of printed paper from forest to market
No Thumbnail Available
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Doctoral thesis (monograph)
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author
Instructions for the author
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2007-01-12
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
en
Pages
243
Series
Helsinki University of Technology, Laboratory of Work Psychology and Leadership doctoral dissertation series, 2006/1
Abstract
Technologies play a well-known role in creating competitive advantages for companies as well as in controlling environmental impacts. This study deals with the relationship between environmentally sound technologies and the competitiveness of companies in the value chain of printed paper from forest to market. These connections are important to understand, because the technology is an important solution in facing environmental requirements. This study answers the following five questions: Which environmentally sound technologies are the most important for environmental impacts in the value chain of printed paper? How do they impact on the competitiveness of companies? How do these technologies differ across the value chain? Do they impact on competitiveness of companies in the other part of the value chain? The fifth research question involves studying differences between function mechanisms of pollution-prevention technology and pollution-abatement technology in facing legal requirements. This is studied as a part of the so-called 'Porter Hypothesis'. A term, environmental value creation, has been defined as 'performing activities by managing environmental aspects so that the value of goods and services to consumers or to customers increases.' Data was collected from the value chain of printed paper and were divided into the following parts: forest harvesting, pulp mill, paper mill and printing house. Eight experts were interviewed resulting in 69 environmentally sound technologies during the time periods 1980-1999 and 2000-2019. The data was analysed by non-parametrical statistical tests. As a result of this study, automation, measurement and information technologies, closing-up technologies and energy technologies were found to be the most important for environmental impacts and frequently mentioned responses of environmentally sound technologies in the value chain of printed paper. The cost factors of raw material and staff and differentiation factors of company image and product image were the most indicative of increasing competitiveness of companies among environmentally sound technologies. Of the cost factors investigated, capital invested in technologies reduced the competitiveness of companies the most. The function mechanism of pollution-prevention technologies will replace pollution-abatement technologies in time period 2000-2019. Competitiveness impacts were not found to have a relationship with having or not having legal incentive among environmentally sound technologies, but significantly competitiveness-decreasing technologies have been found to be more frequently legal incentives impacted on than the other investigated technologies. The use of raw materials and natural resources of environmental aspects is intensively focused by the environmentally sound technologies along the value chain and this progress will strengthen in the technologies of the time period 2000-2019. When the differences among the parts of value chain of printed paper were studied, it was found that the environmentally sound technologies increase competitiveness of companies mostly in printing houses and decrease it mostly in pulp mills. Half of the investigated technologies have an effect on competitiveness of companies in the other part of the value chain, too. As a result of this study, a part of Porter Hypothesis concerning the positive role of the pollution prevention in fulfilling environmental requirements is accepted only when the competitiveness of companies is measured by the factor of staff, but rejected by the factors of raw material, energy, capital, other costs, product characteristics, product image, company image and other differentiation factors. It concludes in saying that pollution-prevention technologies are not the one and only key for competitive advantage in companies; pollution-abatement technologies can also increase competitiveness of companies. For the regulative point of view this means that there is no need to tailor the environmental regulation for pollution prevention approaches. Environmental regulation should focus on controlling of environmental impacts, not on ideas of win-win situations of pollution prevention, which might not be capitalised ever.Tekniikat luovat yrityksille kilpailukykyä ja niillä rajoitetaan haitallisia ympäristövaikutuksia. Tässä työssä tutkittiin ympäristömyötäisten tekniikoiden ja yritysten kilpailukyvyn välisiä yhteyksiä. Näiden yhteyksien ymmärtäminen on tärkeää, koska tekniikat ovat ylivoimainen ratkaisu ympäristölainsäädännön vaatimusten täyttämisessä. Tutkimuskohteena oli painopaperin arvoketju metsästä markkinoille. Tutkimus vastaa seuraavaan viiteen kysymykseen: Mitkä ovat ympäristövaikutusten kannalta tärkeimmät ympäristömyötäiset tekniikat painopaperin arvoketjussa? Miten nämä tekniikat vaikuttavat yritysten kilpailukykyyn? Miten tekniikat eroavat toisistaan arvoketjun eri osissa? Vaikuttavatko tekniikat yritysten kilpailukykyyn muissa arvoketjun osissa? Viidennessä tutkimuskysymyksessä haettiin vastausta ns. Porterin hypoteesin siihen osaan, jonka mukaan luodakseen kilpailuetua yrityksille ympäristölainsäädännön tulisi ohjata ottamaan käyttöön ympäristön pilaantumista ennaltaehkäisevää tekniikkaa (pollution prevention technology) päästöjen puhdistustekniikan (pollution abatement technology) sijaan. Ympäristön huomioonottavan lisäarvon tuottamisen (environmental value creation) käsite määriteltiin "toimiksi, jotka lisäävät tuotteen tai palvelun arvoa kuluttajalle tai asiakkaalle ympäristönäkökohtien hallinnan avulla." Tutkimusaineisto koottiin neljästä painopaperin arvoketjun osasta, jotka olivat metsänkorjuu, sellunvalmistus, paperinvalmistus ja painotalo. Kahdeksaa asiantuntijaa haastateltiin. Sen tuloksena tutkimusaineistoksi saatiin 69 ympäristömyötäistä ja ympäristövaikutuksiltaan merkittävintä tekniikkaa. Tekniikat olivat ajanjaksoilta 1980-1999 ja 2000-2019. Niitä tutkittiin tekniikkaluokkiin jaoteltuina. Aineisto analysoitiin non-parametrisin tilastollisin menetelmin. Automaatio-, mittaus- ja tietotekniikat, suljettujen kiertojen tekniikat ja energiatekniikat olivat kaikkein merkittävimpiä myönteisten ympäristövaikutusten kannalta ja myös kaikkein useimmin mainittuja ympäristömyötäisiä tekniikoita tutkimuksessa. Ympäristömyötäisiin tekniikoihin liittyvinä kustannustekijöinä raaka-aineet ja henkilöstö sekä erilaistamistekijöinä tuotemielikuva ja yritysmielikuva lisäsivät kaikkein eniten yritysten kilpailukykyä. Tutkituista kustannustekijöistä tekniikoihin käytetty pääoma vähensi kaikkein eniten yritysten kilpailukykyä. Ympäristön pilaantumista ennaltaehkäisevät tekniikat (pollution prevention technologies) syrjäyttävät päästöjenpuhdistustekniikat (pollution abatement technologies) ajanjaksolla 2000-2019. Koko tutkimusaineistoa tarkasteltaessa kilpailukykyvaikutuksilla ei havaittu olevan yhteyttä siihen, oliko tekniikalla lainsäädännöllisiä kannustimia vai ei. Kuitenkin merkittävästi kilpailukykyä heikentävien tekniikoiden havaittiin olevan useammin lainsäädännöllisten kannustimien vaikuttamina kuin muiden tutkittujen tekniikoiden. Raaka-aineiden ja luonnonvarojen käyttö oli kaikkein useimmin mainittu ympäristönäkökohta, jota tutkitut tekniikat hallitsivat ja tämä kehitys vahvistuu tulevaisuuden tekniikoissa ajanjaksolla 2000-2019. Kun tutkittiin ympäristömyötäisten tekniikoiden välisiä eroja painopaperin arvoketjun eri osissa, havaittiin, että tekniikat lisäsivät kilpailukykyä eniten painotaloissa ja vähensivät sitä eniten sellunvalmistuksessa. Arvoketjun osat eivät eroa toisistaan siinä, onko tutkituilla tekniikoilla lainsäädännöllisiä kannustimia vai ei. Puolella tutkituista tekniikoista oli vaikutuksia yritysten kilpailukykyyn myös muussa arvoketjun osassa. Työssä tutkittiin ns. Porterin hypoteesin sitä osaa, jossa väitetään, että ympäristölainsäädännön tulee kannustaa yrityksiä ympäristön pilaantumista ennaltaehkäisevän tekniikan käyttöön lainsäädännöllisten vaatimusten täyttämisessä. Näin yritys saa kilpailuetua. Tutkimuksen tuloksena Porterin hypoteesi hyväksyttiin ainoastaan silloin, kun tekniikan kilpailukykyvaikutuksia yrityksissä arvioitiin henkilöstökustannuksilla. Muiden tekniikkaan liittyvien tekijöiden kilpailukykyvaikutuksia arvioitaessa Porterin hypoteesia ei voitu hyväksyä. Muut arvioidut kilpailukykytekijät olivat kustannustekijöinä raaka-aine, energia, pääoma ja muut kustannustekijät sekä erilaistamistekijöinä tuoteominaisuus, tuotemielikuva ja yritysmielikuva ja muut erilaistamistekijät. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että ympäristön pilaantumista ennaltaehkäisevät tekniikat eivät ole ainoa ratkaisu kilpailukyvyn tuottamiseen, vaan myös päästöjen vähentämisen tekniikat voivat lisätä kilpailukykyä. Lainsäätäjän kannalta tämä tarkoittaa, että yritysten kilpailukyvyn kannalta ei ole perusteltua pyrkiä laatimaan sellaisia säädöksiä, jotka nimenomaisesti kannustaisivat ympäristön pilaantumista ennaltaehkäisevän tekniikan käyttöönottoon. Ympäristölainsäädännön tulee kohdistua ympäristövaikutusten hallintaan eikä ympäristön pilaantumisen ennaltaehkäisyn mahdollisesti tuottamaan kilpailuetuun.Description
Keywords
environmental technology, competitiveness of company, Porter Hypothesis, environmental value creation