Finland in energy transition - The interplay between actors and institutions and the application of climate abatement technologies

Loading...
Thumbnail Image
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Engineering | Doctoral thesis (article-based) | Defence date: 2020-12-18
Date
2020
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
en
Pages
66 + app. 42
Series
Aalto University publication series DOCTORAL DISSERTATIONS, 199/2020
Abstract
A significant gap remains between the goals set in the Paris Agreement and the emission reduction measures that have been implemented since. One of the reasons for this policy gap lies in technological trajectories and institutions which have formed to support existing technologies. This dissertation explores the interactions between actors and institutions in order to determine the influences on the deployment of climate abatement technologies and the direction of the energy transition. Institutional environments, which vary from one country to another, are comprised of formal rules and regulations, as well as informal practices, beliefs, and expectations. Countries with centralized energy production tend to have relatively stable institutional environments, which are more resistant to change. This dissertation is focused on Finland, which has a relatively centralized energy sector with well-established institutions. A technological innovation systems (TIS) analysis is performed to determine the level of institutional support for sustainable technologies and to evaluate the level of destabilization policies. Institutions can be altered through collective, often conflicting actions, performed by various actors in the energy sector. Actors can influence their institutional environment through strategic institutional work, or through their framings of energy issues. These influences could be reflected in the direction of the energy transition and the adoption of climate mitigation technologies. Actors' influences are mapped using documentary material and three interview sets, where actors include representatives from industry, research, and academia; policymakers, ENGOs, and citizen activists. Interviewed actors include energy policy actors and CCGS and CO2 mineralization experts. The results demonstrate that the level of destabilization policies in Finland is low, and existing institutions present obstacles for climate change abatement technologies, such as CO2 mineralization and sustainable energy. Dominant framings have defined the observed technologies as having a marginal role in the energy sector, and this has also become cemented into formal institutions, creating obstacles for these technologies. Actors' choices of the activities they engage in are limited by surrounding institutions because actions that do not fit into the institutional environment are more likely to be rejected by others. The collective result of actors' conflicting strategic actions is affected by their positions in the sector, which means that traditional actors, who have strong, institutionally defined positions in the energy system, have more influence over institutional development. The results of this dissertation highlight the complex and interlinked nature of the interactions between actors and institutions and do not support a significant transition. They indicate that, while the energy sector is developing towards carbon neutrality, this development is taking place within existing technological trajectories.

Tällä hetkellä käytössä olevat päästöjen vähennyskeinot ovat riittämättömiä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimenpiteiden riittämättömyyteen vaikuttavat teknologioiden kehityspolut ja niiden ympärille kehittyneet instituutiot. Tässä väitöskirjassa tarkastellaan instituutioiden ja toimijoiden välisen vuorovaikutuksen energiamurrokseen sekä ilmastonmuutosta torjuvien teknologioiden käyttöönottoon kohdistuvaa vaikutusta Suomessa. Institutionaaliset ympäristöt, jotka vaihtelevat maasta toiseen, koostuvat laeista ja asetuksista, sekä epävirallisista toimintatavoista, odotuksista ja uskomuksista. Keskitetyn energiasektorin maissa on tyypillisesti melko stabiili, muutoksille vastustuskykyinen institutionaalinen ympäristö. Väitöskirjan tapaustutkimukset keskittyvät Suomeen, jonka energiasektorin keskitetty rakenne on johtanut pitkälle kehittyneisiin instituutioihin. Ilmastonmuutosta torjuviin teknologioihin kohdistuva institutionaalinen tuki, sekä olemassa olevia rakenteita epävakauttavan säätelyn taso arvioidaan technological innovation systems -viitekehyksen avulla. Varsinaisen säätelyn lisäksi institutionaaliseen muutokseen vaikuttavat energiasektorin toimijoiden kollektiiviset, usein keskenään ristiriitaiset toimet. Toimijat voivat vaikuttaa institutionaaliseen ympäristöönsä paitsi strategisesti suuntauneen institutionaalisen työn avulla, myös käyttäen erilaisia kehyksiä viestinnässään. Näiden vaikutusta kartoitetaan dokumenttiaineiston, sekä kolmen haastatteluaineiston avulla. Haastatellut toimijat koostuvat politiikoista, ministeriöiden ja teollisuuden edustajista, ENGO jäsenistä, akateemikoista, sekä kansalaisaktiiveista. Toimijat ovat CCGS sekä CO2 mineralisoinnin asiantuntijoita, sekä energiapolitiikan toimijoita. Tutkimuksen tulokset osoittavat olemassa olevien rakenteiden epävakauttamiseen tähtäävän säätelyn olevan alhaisella tasolla. Olemassa olevat instituutiot muodostavat esteitä ilmastonmuutosta hillitsevien teknologioiden, sekä uusiutuvan energian käyttöönotolle. Laajasti hyväksyttyjen kehysten mukaisesti tarkastellut sovellukset nähdään marginaalisessa roolissa energiasektorilla. Nämä alhaiset odotukset ovat ongelmallisia teknologioiden käyttöönoton kannalta, sillä ne heijastuvat energiasektorin säätelyyn. Instituutioilla on myös rajoittava vaikutus toimijoiden strategiseen työhön, rajoittaen hyväksyttävien strategioiden lukumäärää. Energiasektorilla vakiintuneen aseman omaavilla toimijoilla on muita paremmat mahdollisuudet vaikuttaa energiamurroksen suuntaan. Tulokset korostavat toimijoiden ja instituutioiden välillä vallitsevan vuorovaikutuksen monimutkaisuutta. Ne osoittavat miten stabiilissa institutionaalisessa ympäristössä energiamurros pyrkii noudattamaan olemassa olevia kehityspolkuja, keskittyen hiilineutraalisuuteen radikaalimman murroksen sijaan.
Description
Supervising professor
Järvinen, Mika, Assoc. Prof., Aalto University, Department of Mechanical Engineering, Finland
Thesis advisor
Eloneva, Sanni, Dr., Aalto University, Finland
Levänen, Jarkko, Assoc. Prof., Lappeenranta-Lahti University of Technology, Finland
Keywords
energy transition, institutions, actors, climate abatement, technology deployment, energiamurros, instituutiot, toimijat, ilmastonmuutoksen torjunta, teknologioiden käyttöönotto
Other note
Parts
  • [Publication 1]: Kainiemi, Laura; Karhunmaa, Kamilla; Eloneva, Sanni. 2020. Renovation realities: Actors, institutional work and the struggle to transform Finnish energy policy. Energy Research & Social Science 70. 101778.
    Full text in Acris/Aaltodoc: http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-202010165870
    DOI: 10.1016/j.erss.2020.101778 View at publisher
  • [Publication 2]: Kainiemi, Laura; Eloneva, Sanni; Levanen, Jarkko. 2019. Transition towards a decentralised energy system: Analysing prospects for innovation facilitation and regime destabilisation in Finland. Technology Analysis & Strategic Management 31 (9): 1003-1015.
    DOI: 10.1080/09537325.2019.1582765 View at publisher
  • DOI: 10.1016/j.jclepro.2015.02.016 View at publisher
Citation