Pyöräliikenteen kehittäminen kuntatasolla - case Vantaa

Abstract

The purpose of this thesis was to construct a bicycle strategy for The City of Vantaa. The general background, motives and means of bicycle promotion were explored especially from the municipality level perspective. The cycling situation in Vantaa was analyzed using qualitative and quantitative survey methods in addition to the use of written material. Less than ten per cent of all trips are made by bicycle in Vantaa, which is clearly less than for example in Oulu or in the best foreign cycling cities. In order to raise the popularity of cycling in Vantaa, cycling should be more competitive compared to other means of transport. Preconditions for cycling are created through land use and transport planning In dense and mixed use urban structure more destinations can be reached by bicycle. In order to make cycling convenient and easy, bicycle infrastructure should provide cyclists safe and the quickest routes. Inter modality with public transportation can substitute longer car trips. The position of cycling can also be affected by pricing of transportation and by other political means. Bicycle promotion should be continuous and integral. Apart from infrastructure means, cycling should be promoted by affecting people's habits and perceptions and by providing services for cyclists. Bicycle promotion in Finland and in Vantaa has mainly focused on building shared use bicycle and pedestrian paths. Although the safety of cycling has increased, the quality of the infrastructure in many cases doesn't provide convenient and fast cycling. Defects in the infrastructure could be obstacles for the growth of the popularity of cycling. Planning of infrastructure should be focusing more on the needs of cyclists. The bicycle strategy was compiled using the Balanced Scorecard model by Robert S. Kaplan and David P. Norton. The strategy includes vision, mission, values, balanced scorecard and detailed table of objectives and distribution of responsibilities. The main goals of the strategy are at the same time to raise the popularity of cycling and increase the safety of cycling.

Tämän diplomityön päätavoitteena oli luoda Vantaan kaupungille toimintalinjat pyöräilyn edistämiseen pyöräilystrategian muodossa. Työssä tarkasteltiin yleisesti pyöräilyn edistämisen taustoja, motiiveja ja keinoja erityisesti kuntatason toimijan näkökulmasta. Vantaan pyöräilytilannetta analysoitiin kirjallisen materiaalin lisäksi kvalitatiivisin ja kvantitatiivisin menetelmin. Alle kymmenesosa matkoista tehdään Vantaalla pyörällä, mikä on selvästi vähemmän kuin esimerkiksi Oulussa ja ulkomaisissa pyöräilyn huippukaupungeissa. Jotta pyöräilyn suosio kasvaisi, tulisi pyöräilyn olla kilpailukykyisempi muihin kulkumuotoihin nähden. Pyöräilyn edellytyksiin vaikutetaan ennen kaikkea maankäytön ja liikenteen suunnittelun keinoin. Tiivis ja sekoittunut yhdyskuntarakenne mahdollistaa useamman matkan tekemisen pyörällä. Jotta pyöräily olisi helppoa ja vaivatonta, pyöräilyn infrastruktuurin tulee tarjota pyöräilijöille turvalliset ja nopeimmat reitit. Pyöräilyn ja joukkoliikenteen toimivalla matkaketjulla on mahdollista korvata pitempiä automatkoja. Pyöräilyn asemaan liikennejärjestelmässä vaikutetaan myös liikenteen hinnoittelun ja muun liikennepolitiikan keinoin. Kulkutapamuutosten saamiseksi pyöräilyn edistämisen tulisi olla jatkuvaa ja kokonaisvaltaista. Liikenneteknisten toimien lisäksi pyöräilyn edistämistä tulee tehdä liikkumistottumuksiin ja asenteisiin vaikuttamalla ja lisäämällä pyöräilyn houkuttelevuutta erilaisten pyöräilypalveluiden keinoin. Pyöräilyn edistäminen on kuitenkin Vantaalla ja yleisesti Suomessa tarkoittanut enimmäkseen kevyen liikenteen väylien rakentamista. Vaikka pyöräilyn turvallisuus on parantunut, tutkimuksen perusteella pyöräilyn infrastruktuurissa on parannettavaa etenkin sujuvuudessa, mikä edellyttää pyöräilyn näkökulman parempaa huomioon ottoa suunnittelussa. Puutteet infrastruktuurissa voivat toimia esteenä pyöräliikenteen suosion kasvulle. Pyöräilystrategia laadittiin käyttämällä Robert S. Kaplanin ja David P. Nortonin kehittämää Balanced Scorecard -mittaristoa. Strategiaan sisältyy visio, toiminta-ajatus, arvot, tuloskortti sekä taulukot tavoitteiden arviointimittareista ja vastuutahoista. Pyöräilystrategian päätavoitteina on pyöräilyn suosion kasvattaminen ja pyöräilyn turvallisuuden samanaikainen parantaminen.