Selkograafinen suunnittelu – saavutettavan viestin visuaalinen muotoilu
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Master's thesis
Location:
P1 OPINNÄYTTEET D 2015 Lehto
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2015
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
fi
Pages
176
Series
Abstract
Selkokieli on kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Opinnäytteessä termillä selkografiikka tarkoitetaan visuaaliseen muotoon tuotettua materiaalia, joka on muotoiltu siten, että se muodostaa vastaanottajalleen selkokielisen viestin. Termillä tarkoitetaan selkokielisen tekstin visuaalista esittämistä, kuvasymboleja, staattista ja liikkuvaa kuvaa sekä kaikkien näiden yhteiskäyttöä. Selkokielen tarvitsijoiden suurin tulevaisuuden haaste on tuotteiden ja palveluiden siirtyminen sähköisiin kanaviin. Näitä kanavia käytetään graafisten käyttöliittymien kautta. Saavutettavuuden kehittäminen on keino, jolla voidaan kuntoutuksen ja koulutuksen lisäksi parantaa selkokielen tarvitsijoiden asemaa muutoksen keskellä. Tässä työssä merkittävässä roolissa on selkokielen visuaalisuuden tutkiminen ja sitä kautta parempien ohjeistuksien kehittäminen. Produktio-osan tavoite oli suunnitella ja toteuttaa tablet-sovellus, tutkia sen tekoprosessia ja analysoida sen käyttöä. Metodina oli käytettävyyssuunnittelun teorioiden ja työkalujen soveltaminen. Työssä sovellettiin myös osallistuvan suunnittelun metodeja. Suunnittelu- ja tuotantoprosessi oli avoin ja lopputulos muodostui kohderyhmää seuraamalla ja kuuntelemalla. Kirjallisen osan tavoite oli tutkia selkokielen visuaalista representaatiota sekä aihepiiriin liittyvää tutkimustietoa graafisen suunnittelijan näkökulmasta. Tutkimuskysymys on: Mitä tekijöitä graafisen suunnittelijan tulisi ottaa huomioon suunnitellessaan selkokielistä julkaisua? Osakysymyksiä ovat: Minkälaisia mahdollisuuksia tablet-sovellukset voivat tarjota, millainen graafinen muotoilu tukee viestin saavutettavuutta ja onko erityisfonteista hyötyä selkokielen käyttäjälle? Tutkimustyössä pyrittiin selvittämään, millaiset suunnitteluratkaisut parantavat selkokielisen julkaisun saavutettavuutta. Metodeina olivat aiempaan tutkimusaineistoon tutustuminen, kohderyhmän seuranta ja kyselytutkimus. Työstä tiedottamien tapahtui tarkoitusta varten suunnitellun selkosuunnittelu.fi–sivuston kautta. Kyselyssä pyrittiin selvittämään millaisia tarpeita ja toiveita kohderyhmällä oli tablet-sovelluksista. Tuloksia hyödynnettiin produktio-osan suunnitteluprosessissa. Sen lopputulos on palvelu, joka koostuu erityisryhmien käyttöön soveltuvien sovellusten tietokannasta sekä tablet-sovellus, joka toimii tietokannan käyttöliittymänä. Tutkimustyö osoittaa, että erityiskäyttöön sopivien sovellusten löytyminen koetaan kohderyhmän keskuudessa ongelmalliseksi. Tutkimuksessa ei löytynyt todisteita sille, että lukemisen erityisvaikeuksia omaavien käyttöön suunnitellut kirjaintyypit auttaisivat nostamaan lukunopeutta tai tekemään lukiessa vähemmän virheitä. Työ ei osoittanut, että nykyisissä selkokielen visuaaliseen muotoiluun liittyvissä ohjeistoissa olisi virheellistä tietoa. Ohjeistot ovat kuitenkin nykyiseen tarpeeseen nähden suppeita ja niiden käytettävyyttä voisi kehittää. Suurin osa olemassa olevista erityisryhmille suunnatuista sovelluksista on kehitetty erityisopetuksen ja kommunikaation tarpeisiin. Tutkimus antaa viitteitä siitä, että osallistuvaa suunnittelua voitaisiin hyödyntää sovellusten kehittämisessä myös muihin tarpeisiin, kuten itsenäisen asumisen tueksi.Selkokieli (easy to read) is a form of language, that is modulated by it’s content, vocabulary and structure to be more readable and comprehensible than the standard language. The term selkografiikka (easy to read graphic) is used in this thesis to apply to the material that is modulated by it’s visual form in a way that provides an easy to read message to the receiver. The term includes easy to read text layout, visual symbols, static and moving images and their combined use. The major future challenge for the easy to read language users is the transition of the product and service supply towards electronic environments. These channels are accessed through graphic user interfaces. The development of accessibility is, in addition to rehabilitation and education, a way to improve the position of the easy to read language users during this transition. In this work the research of the visual aspects of the easy to read language takes a significant role contributing to the development of better guidelines. The aim of the production part was to design and produce an application for tablet computer, to research the process and to analyse the use of the application. The method was to adapt the theories and tools of the usability engineering. The methods of participatory design were also applied in the work process. The design and production process was open and the end result was formed by observing a focus group. The aim of the written part was to research the visual representation of the easy to read language and approach the previous research on the topic from the graphic designer's point of view. The research question is: Which aspects should a graphic designer pay attention to when designing an easy to read publication? The sub-questions are: What kind of opportunities the tablet computer applications can offer, what kind of graphic design supports accessibility and does applying special fonts in design benefit the users of easy to read language? The aim of the research work was to find out what kind of design decisions increase the accessibility of an easy to read publication. The methods used were familiarization with earlier research on the subject, observation of a focus group and a survey. For the purpose of communication, a web site selkosuunnittelu.fi was created. The aim of the survey was to find out what kind of hopes and needs the focus group had about the tablet computer applications. The result was used at the design process of the production part. The outcome is a service that consists of a database and a tablet computer application. The database is a collection of information about applications appropriate for the users with special needs. The tablet computer application is a user interface for this database. The research work proves that the focus group finds it problematic to discover suitable applications for special needs users. Research work did not find any proof that the special fonts designed for people with reading disability, can help them to read faster or with less mistakes. The research did not find flawed information in the current easy to read design guidelines (used in Finland). Guidelines however are too constricted for the current needs and they would also benefit from usability improvements. Majority of the applications targeted to the special needs users are developed for the requirements of the special education and communication. Research gives hints that participatory design could be beneficial when designing new applications also for other needs, such as independent accommodation support.Description
Supervisor
Heinänen, SakuThesis advisor
Itkonen, MarkusKeywords
selkokieli, saavutettavuus, käytettävyys, graafinen suunnittelu, kehitysvammaisuus, oppimisvaikeudet