Sullotun maa-ainesseinän tekniikat ja niiden kehittyminen

Abstract

Rakentaminen kuluttaa suuren osan maailman raaka-aineista ja energiasta. Materiaalivalinnoilla on selvä vaikutus rakentamisen laatuun ja sen aiheuttamiin päästöihin. Maa-ainerakentamisella on pitkät perinteet niin maailmalla kuin Suomessa. Rakennusmateriaalina maa-aines vastaa hyvin vähäpäästöisen rakentamisen tarpeita ja sen työprosessien tehostaminen voi tehdä siitä kustannustehokkaan materiaalin myös teollistuneissa maissa.

Tämä kandidaatintyö keskittyy sullotun maa-aineen (engl. rammed earth) tekniikkaan ja sen kehittymiseen, sekä sen käytön edellytyksiin Suomessa. Työ esittelee sullotun maa-aineen tekniikan historiaa ja perusteita. Perinteisen käsityövoimaisen rakentamistavan sovelluksia ja niiden teollistumista ja automatisointia tehokkaamman tuotannon kehityksessä tarkastellaan. Työ käsittelee myös maa-aineen ominaisuuksia massiivisena luonnonmukaisena rakennusmateriaalina ja niiden vaikutuksia ympäristöönsä.

Tutkimusmenetelmänä kirjallisuuskatsaus mahdollistaa useaan tekniikkaan ja esimerkkikohteeseen tutustumisen. Aineisto on valittu viimeaikaisista, alaa kehittävien arkkitehtien ja tutkijoiden julkaisuista. Heidän yhteytensä tieteellistä tutkimusta tekeviin yliopistoihin on myös vaikuttanut aineiston valintaan. Lehtiartikkeleiden tarkastelulla on mahdollista arvioida Suomessa vallitsevaa maa-ainerakentamiseen liittyvää ilmapiiriä. Sullotun maa-aineen tekniikoiden kehitystä ja tulevaisuuden mahdollisuuksia esitellään lyhyesti kolmen esimerkkikohteen avulla.

Kirjallisuuskatsauksen pohjalta sullotun maa-aineen tekniikalla valmistetut rakenteet soveltuvat myös kylmempiin ilmastoihin, kunhan ulkoseinien eristäminen huomioidaan, ja ne ovat siten sovellettavissa Suomen olosuhteisiin. Maa-aineen käyttö rakennuksissa mahdollistaa pitkäikäisiä ja käyttäjäystävällisiä rakennuksia, joiden ilmastokuormitus on huomattavasti alhaisempi kuin alalla vallitsevien rakennusmateriaalien. Maa-aineen laajempaa käyttöä hidastaa sen hinta ja standardisoinnin puute. Työvoiman hinta teollistuneissa maissa tarkoittaa suurta tuotannon automaation tarvetta, jotta materiaalin kustannustehokkuus tekisi siitä kilpailukykyisen. Tekniikoita ja materiaalituntemusta on siten kehitettävä edelleen, jotta maa-ainerakentaminen yltää nykypäivän tasalaatuisuuden tarpeisiin.