Ylimmän johdon palkitsemisjärjestelmät ja niiden toimivuus

Abstract

Ylimmän johdon palkitseminen on ollut negatiivisen julkisuuden ja kritiikin kohteena, kun johdon palkat ovat nousseet korkeiksi. Vaikka palkitsemisen hyödyllisyyttä puoltava teoria esittää johdon palkitsemisen yrityksen ja sen omistajien kannalta hyödyllisenä, on sen vaikutuksia liioiteltu eivätkä palkitsemisen tuomat hyödyt välttämättä toteudu niin kuin teoria antaa olettaa.

Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia yleisimpiä ylimmälle johdolle suunnattuja palkitsemisjärjestelmiä sekä niiden toimivuutta. Palkitsemisjärjestelmien toimivuuden tarkastelu on rajattu tutkielman laajuuden vuoksi ainoastaan tulospalkkaukseen ja osakeoptioihin. Palkitsemisjärjestelmien toimivuutta on tarkasteltu jo aiemmin tehtyjen tutkimusten kautta ja työ onkin toteutettu kirjallisuuskatsauksena. Siinä on hyödynnetty sekä suomalaista, että kansainvälistä materiaalia, johon kuuluu kirjoja, akateemisia artikkeleita ja työpapereita. Aihe onkin kansainvälinen, sillä palkitsemisjärjestelmiä on tutkittu ympäri maailmaa.

Johdon palkitseminen pohjautuu pitkälti Jensenin ja Mecklingin kehittelemään agenttiteoriaan. Agenttiteorian oletuksien paikkaansa pitävyyttä on kuitenkin haastettu. Tämä johtuu siitä, että optimaalisia sopimuksia johdon palkoista on vaikea muodostaa ja johdolla on esitetty olevan vaikutusvaltaa oman palkkauksensa muodostumiseen. Myös käytössä olevissa palkitsemisjärjestelmissä on omat haasteensa ja erityisesti tulospalkkaus sekä osakeoptiot ovat saaneet kritiikkiä niiden kytkeytymisestä johdon suoritukseen.

Empiirisissä tutkimuksissa johdon suoriutumiseen kytkettyjen palkitsemisjärjestelmien hyödyllisyydestä on saatu ristiriitaisia tuloksia ja onkin vaikeaa muodostaa yksimielistä mielipidettä niiden toimivuudesta. Osa tutkimuksista puoltaa niiden toimivuutta, osa on sitä mieltä, että palkitsemisjärjestelmistä ei ole hyötyä tai niistä on vain vähän hyötyä ja osan mielestä niiden vaikutukset ovat jopa negatiivisia. Toisaalta palkitsemisjärjestelmien toimivuuden mittaus on vaikeaa eikä empiiristen tutkimustulosten tuloksia voida siksi pitää luotettavina. Ilman empiirisiä tutkimuksia palkitsemisjärjestelmien vaikutusten voidaan kuitenkin ajatella olevan positiivisia.

Tutkielma osoittaa, että palkitseminen ei olekaan yhtä suoraviivaista kuin teoria antaa olettaa ja todellisuus eroaa teoreettisesta pohjasta. Kuitenkin huolimatta palkitsemisjärjestelmien ongelmista, ei palkitsemista voida sanoa täysin tehottomaksi, sillä empiiriset tutkimustulokset eivät anna yhtenäistä tai luotettavaa kuvaa.