Tapiola 2000-luvulla — puutarhakaupungin uhka vai pelastus?
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Bachelor's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2021
Department
Major/Subject
Arkkitehtuuri
Mcode
Degree programme
Taiteiden ja suunnittelun kandidaattiohjelma
Language
fi
Pages
38 + 1
Series
Abstract
Toisen maailmansodan jälkeen kansalaisjärjestö Asuntosäätiö johdossaan taitava markkinoija Heikki von Hertzen alkoi ratkaista suurta asuntopulaa. Syntyi Espoon Tapiola, brittiläisen puutarhakaupunkiaatteen suomalainen malliesimerkki. Pääosin 1950–60-luvuilla rakennettu alkuperäinen Tapiola koostui väljästi maastoon sijoitetuista eri typologiaa edustavista rakennuksista ja laajoista puistoista asuintalojen välissä. Alueella oli suuri merkitys sekä suomalaiselle kaupunki- ja yhdyskuntasuunnittelulle että maisema-arkkitehtuurille, minkä lisäksi alue sai kansainvälistä tunnustusta. Vuosikymmenten aikana Tapiolan alkuperäiset istutukset sekä rakennukset rapistuivat, ja väestö ikääntyi. Vuosituhannen alussa alkoi kehitysprojekti, jossa alettiin suunnitella tulevaisuutta keskukselle, joka uhkasi jäädä muiden kasvavien kaupunkikeskusten varjoon. Alun perin hyvin maltilliset kehityssuunnitelmat vaihtuivat 2010-luvulla suuriin kauppakeskus- ja tornihankkeisiin, joita osa kritisoi sopimattomina valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön. Yksi merkittävä tekijä muutoksessa oli länsimetron rakentaminen. Tämä kandidaatintyö selvittää, miten Tapiolan kaupunkirakenne on kehittynyt 2000-luvulla, mitä syitä muutokselle on ja mitä vaikutuksia kehityksellä on alueelle. Tutkimusmenetelminä käytettiin kirjallisuus- ja haastattelututkimusta. Haastattelut koostuvat kolmen kokeneen kaupunki- ja yhdyskuntasuunnittelun asiantuntijan näkemyksistä, joita peilataan kirjallisuuteen. Tutkimus osoittaa, että Tapiolan täydennysrakentaminen on ennennäkemättömän mittavaa hyvin lyhyellä aikavälillä. Vuoden 1961 jälkeen seuraava yli kahdeksankerroksinen rakennus toteutettiin Tapiolaan vasta 2014, mutta uusimmissa suunnitelmissa alkuperäinen tornien lukumäärä on jopa nelinkertaistumassa. Korkean rakentamisen suosimiseen on monia syitä. Yritysmyönteisyyttä ja yksityistä pääomaa rakennushankkeisiin halutaan lisätä, rakennusliikkeitä osallistetaan aiempaa enemmän kaavoitukseen, korkeaa rakentamista pidetään ekologisena ja kalliit infrastruktuurihankkeet halutaan saada rahoitettua. Markkinoinnilla ja mielikuvilla yhdistetään toisiinsa historiallinen puutarhakaupunki ja alkuperäisen aatteen vastaiset suuret rakennushankkeet. Korkea rakentaminen voi aiheuttaa haasteita kuten tuulisuutta, epämiellyttävän mikroilmaston, arkkitehtonista hajanaisuutta ja monotonisuutta, rikosten ja sosiaalisten ongelmien lisääntymistä ja tilan hahmottamisen heikkenemistä. Lisäksi on erilaisia näkemyksiä siitä, tukeeko korkea rakentaminen kestävää kehitystä, sillä monimutkaisen ilmiön arviointi on haastavaa. Lyhyen aikavälin mittava täydennysrakentaminen parantaa Tapiolan palveluverkostoa, mutta voi samalla uhata historiallisen puutarhakaupungin identiteettiä.Description
Supervisor
Tervo, AnneThesis advisor
Hewidy, HossamKeywords
Tapiola, puutarhakaupunki, kompaktikaupunki, täydennysrakentaminen, korkea rakentaminen, markkinavetoinen kaavoitus