Tarkastuksen ulkopuolisten palveluiden vaikutus tilintarkastajan riippumattomuuteen suomalaisissa listatuissa osakeyhtiöissä

Abstract

Tilintarkastajan asiakkaalleen suorittamien tarkastuksen ulkopuolisten palveluiden vaikutusta tilintarkastajan riippumattomuuteen on tutkittu paljon. Tutkimustulokset ovat kuitenkin ristiriitaisia. Tämän tutkimuksen tavoitteena on täydentää aiempia keskenään ristiriidassa olevia tutkimustuloksia tilintarkastajan suorittamien tarkastuksen ulkopuolisten palveluiden vaikutuksesta tilintarkastajan riippumattomuuteen.

Tutkimuksen aineistona on 96 suomalaisten listattujen osakeyhtiöiden konsernitilinpäätöstä vuodelta 2012. Tutkimusmenetelmä perustuu Frankel et al. (2002) - tutkimuksessa käytettyyn lineaariseen regressiomalliin, jolla on tarkoituksena selvittää, salliiko tilintarkastaja hänelle arvokkaiden asiakkaiden käyttää suurempia harkinnanvaraisia eriä tilinpäätöksissänsä. Harkinnanvaraisia eriä mitataan muokatulla Jonesin mallilla (Jones, 1991).

Tutkimuksessa ei löydetty tilastollisesti merkitsevää korrelaatiota tilintarkastajan saamien palkkioiden ja harkinnanvaraisten erien käytön välillä. Kun aineistosta poistettiin 9 poikkeavaa havaintoa, löydettiin tilastollisesti merkitsevä negatiivinen korrelaatio tilintarkastajan saamien tarkastuksen ulkopuolisten palkkioiden ja kokonaispalkkioiden suhteen sekä harkinnanvaraisten erien itseisarvon välillä. Tämä antaa todisteita sille, että tarkastuksen ulkopuolisten palkkioiden suuri osuus parantaisi tilinpäätösten laatua. Hypoteeseja ei kuitenkaan voida hyväksyä, joten kokonaisuudessaan vaikuttaisi, että tarkastuksen ulkopuoliset palvelut eivät vaikuta tilintarkastajan riippumattomuuteen.