Toivottomuudesta ja vaihtoehtoisesta toivosta – ekokriisit, tunteet ja taidekasvatus
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Bachelor's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2023
Department
Major/Subject
Kuvataidekasvatus
Mcode
ARTS3017
Degree programme
Taiteiden ja suunnittelun kandidaattiohjelma
Language
fi
Pages
30
Series
Abstract
Tutkielma on katsaus ekologisista kriiseistä ja niiden herättämistä ympäristötunteista. Ympäristötunteiden laajasta skaalasta on rajattu käsittelyyn tunnepari toivo–toivottomuus. Ekokriiseihin liittyvässä keskustelussa korostuvaa toivon tunnetta tarkastellaan kriittisesti ja aistietnografisesti kerättyä empiiristä aineistoa analysoiden pyritään löytämään sille tarkoituksenmukaista määritelmää eli vaihtoehtoista toivoa. Toivottomuutta käsitellään hyväksyvällä asenteella, ja sen kokemiselle ja siitä keskustelemiselle pyritään luomaan tilaa. Tunneparia tarkastellaan suhteessa luontokokemuksiin, luontoyhteyteen, kestävään maailmasuhteeseen ja eettiseen taidekasvattajuuteen. Tutkielmassa vastataan kysymyksiin: Miten ympäristötunteet – toivo ja toivottomuus – näyttäytyvät kokemuksellisesti suhteessa toisiinsa? Miten ne konkretisoituvat aistien kautta henkilökohtaisissa luontokokemuksissa, luontoyhteydessä ja kestävässä maailmasuhteessa? Lisäksi pohditaan, kuinka toivo ja toivottomuus asettuvat eettisesti osaksi ympäristötaidekasvattajuutta. Tutkielma sijoittuu ympäristötaidekasvatuksen tutkimuksen jatkumoon ja ekofenomenologiseen viitekehykseen nykyisessä ekologisten kriisien kontekstissa. Viitekehyksen kautta työssä pyritään tekemään näkyväksi ihmiskeskeisyyteen liittyviä ympäristöeettisiä ongelmia ja länsimaisen ajattelun valtarakenteita. Tiedonrakentamisen ja analysoinnin menetelmänä on käytetty laadullista hermeneuttista fenomenologiaa, ja aineistonkeruussa empiiristä aistietnografista menetelmää. Tutkimusprosessissa liikutaan hermeneuttisesti teoreettisen pohdinnan ja kokemusperäisen kehollisen aistitiedon välillä. Prosessin kautta jäsentyy analyysi, joka jakautuu neljään merkityskategoriaan. Analyysissä empiirisiä luontokokemuksia puretaan suhteessa teoriaan esimerkiksi asubjektiivisuuden ja kanssalaistumisen käsitteiden kautta. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että avautumalla luontokokemuksille ja herkistymällä kehollisille kohtaamisille muun luonnon kanssa, voidaan saavuttaa merkityksen ja kuuluvuuden tunteita ja sitä kautta vaihtoehtoista toivoa suhteessa kriisiytyneeseen ekologiseen nykytilanteeseen. Tutkielma osoittaa, että vaihtoehtoisen toivon tavoittaminen ei ole mutkatonta, vaan erityisesti tietoisuus ihmisen haitallisesta vaikutuksesta ympäristöön voi asettua sen esteeksi.Description
Supervisor
Fast, HeidiThesis advisor
Fast, HeidiKeywords
ekofenomenologia, ekologiset kriisit, luontoyhteys, toivo, toivottomuus, ympäristötunteet, ympäristötaidekasvatus