Development of a long-term rehabilitation plan for the water supply utility of Kerava and its household water distribution network and residential wastewater network

Abstract

Vesihuoltoverkosto, tärkeä osa kaupunkiemme infrastruktuuria, jää maanalaisen huomaamattoman sijaintinsa vuoksi usein unohduksiin siihen saakka kunnes ongelmia ilmenee. Jotta vedenjakelu ja jätevesien viemäröinti pystytään turvaamaan ja vahingoilta välttymään, on saneeraamiseen ryhdyttävä ennakoivasti. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on määrittää Keravan vesihuoltolaitoksen talousveden jakelujärjestelmää ja asumisjäteveden viemäröintijärjestelmää varten pitkän tähtäimen saneerausohjelma: kunnontutkimusmenetelmät, saneerattavien vesijohtojen ja jätevesiviemäreiden priorisointi, aikataulutus, sopivat saneerausmenetelmät ja kustannusarvio. Lisäksi tavoitteena on kehittää ominaisuus- ja kuntotietojen keräämistä ja tallentamista.

Vesijohtojen ja jätevesiviemäreiden kunnontutkimus- ja saneerausmenetelmien hyviä ja huonoja puolia vertaillaan sekä kirjallisuuskatsauksen että 21 vesilaitokselle lähetetyn kyselyn perusteella. Selvityksen mukaan käytetyimpiä kunnontutkimusmenetelmiä ovat TV-kuvaus, kaukovalvonta ja ääniloggeri. Kaivamattomat saneerausmenetelmät ovat yleistyneet, sillä ne ovat edullisia, nopeita ja aiheuttavat vähän häiriöitä. Kaivamattomista menetelmistä jätevesiviemäreitä saneerataan eniten pitkä-, pätkä- ja sukkasujutuksella sekä vesijohtoja eniten pitkä- ja pakkosujutuksella sekä betonoimalla.

Kirjallisuudessa esitetyt vesihuollon käyttöomaisuuden hallintaohjelmat ovat tyypillisesti hyvin matemaattisia ja vaativat kattavat lähtötiedot. Tästä johtuen nähtiin parhaaksi kehittää malleissa ja ohjelmissa esitettyjen kriteerien pohjalta Keravan tarpeisiin ja lähtötietoihin soveltuva työkalun saneerausten priorisointiin. Saneerattavat kohteet luokitellaan kunnon ja tärkeyden mukaan. Kuntoa määritteleviä tekijöitä ovat vauriot, putken ikä ja materiaali. Putken tärkeyttä kuvaavat putkikoko, kunnallisten toimijoiden ja yritysten sekä asuinrakennusten veden vuosikulutus sekä verkosto-osan pituus. Yllä mainittujen muuttujien perusteella kukin putki saa oman numeerisen priorisointiarvonsa, joiden perusteella ohjelma järjestää saneerauskohteet tärkeysjärjestykseen.

Työkalun perusteella verkosto-osat jaetaan kolmeen ryhmään: A, B ja C. Ryhmän A vesijohdot ja jätevesiviemärit on saneerattava tärkeysjärjestyksessä vuoteen 2020 mennessä. Ryhmän B verkosto-osat eivät ole vielä välittömän saneerauksen tarpeessa, mutta niiden kuntotutkimukset on aloitettava. Ryhmän C vesijohtojen ja viemäreiden kuntoa ei tarvitse vielä tutkia. Priorisointityökalun ulkopuolelle jätetään runkojätevesiverkosto, koska sen saneeraustarpeet on selvitetty aikaisemmin omana tutkimuksena.

Saneerauksia varten on varattava enemmän investointirahoja kuin aikaisemmin, sillä viime vuosina myönnetty 300 000 euroa/vuosi ei riitä verkoston kunnossapitoon. Määrärahan on oltava 2,7-kertainen, jos saneeraukset tehdään kaivamattomalla tekniikalla ja 9-kertainen, jos saneerataan perinteisesti kaivamalla. Kustannusten säästämiseksi vesihuoltoverkoston kaivamalla tehtävät saneeraukset on sovitettava yhteen katusaneerausten kanssa. Kaivamattomista tekniikoista vesijohdoille soveltuu parhaiten pakkosujutus ja jätevesiviemäreille muotoputki- ja sukkasujutus. Priorisointi tehtiin tämän työn puitteissa koeotoksella. Koko Keravan tietojen kerääminen ja varsinaisen ohjelman teko on käynnistetty osana tätä työtä. Kuntotietoja on kerättävä saneerausohjelman mukaisesti ja osana verkoston säännöllistä ylläpitoa.