Poikkihallinnollinen päätöksenteko strategisen ohjauksen keinona kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanossa

Loading...
Thumbnail Image

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

Insinööritieteiden korkeakoulu | Master's thesis

Date

2018-06-11

Department

Major/Subject

Built Environment

Mcode

ENG26

Degree programme

Master's Programme in Spatial Planning and Transportation Engineering (SPT)

Language

fi

Pages

76

Series

Abstract

Diplomityössäni tarkastelen Espoon Kestävän kehityksen poikkihallinnollisen ohjelmatyön vuonna 2013 alkanutta ensimmäistä toimikautta. Työ perustuu laadulliseen, empiiriseen tutkimukseen, jossa käytän haastattelumuotoina sekä syvähaastattelua että teemahaastattelua. Lisäksi tutkimusaineistoni muodostuu ympäristölautakunnan ja Kestävä kehitys -ohjelmaryhmän pöytäkirjoista ja raporteista, tarkastuslautakunnan arviointikertomuksista ja yksityisistä dokumenteista. Tutkimuksessani vertaan Espoon kaupungissa ja Espoon ympäristölautakunnassa tehtyjä ilmastopäätöksiä Kestävän kehityksen ohjelmaryhmän tekemiin vastaaviin päätöksiin. Selvitän, voiko poikkihallinnollinen päätöksenteko toimia uudenlaisena strategisen ohjauksen keinona kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanossa. Pohdin, mikä rooli poikkihallinnollisella ohjelmatyöllä on kuntien päätöksenteossa ratkaistaessa ilmastonmuutoksen torjuntaan ja sopeutumiseen liittyviä kysymyksiä. Tutkimusaineistosta kävi ilmi, että poikkihallinnollinen ohjelmatyö ei ole vain päätöksentekoa, vaan verkostomaista kumppanuutta ja uudenlaisten toimintatapojen hakemista yhdessä ohjelmaryhmän ja kaupungin eri toimialojen kanssa. Espoo-tarinan syntyminen oli tärkeä tekijä ohjelmaryhmien perustamisessa. Tärkeitä mahdollistajia olivat myös Aalto-yliopiston sijoittuminen Espooseen ja Keilaniemen yritys- ja innovaatiokeskittymä. Espoo on valittu Euroopan kestävimmäksi kaupungiksi 2016. Tekemässäni tutkimuksessa selvisi, että Espoon monikeskuksinen kaupunkirakenne on edesauttanut Espoon kestävän kehityksen edelläkävijyyttä ja että poikkihallinnollinen ohjelmatyö on osoittautunut käyttökelpoiseksi toimintatavaksi ilmastotyössä. Merkittävää poikkihallinnollisen ohjelmatyön mallissa havaittiin olevan uudenlainen kumppanuus ja yhteistyö niin yrityselämän kuin asukkaidenkin kanssa. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ei onnistu yrityselämän ja vain kaupungin yhden toimialan välisellä yhteistyöllä, vaan tarvitaan laajempaa ja hallinnollisia rakenteita ylittävää yhteistyötä. Tutkimusaineistosta nousi esiin muutoksen pelko uudenlaista toimintamallia kohtaan, erityisesti ilmastotyöhön liittyvissä kysymyksissä, mutta vastaavasti kaupunginvaltuuston rooli ilmastotyössä vahvistui ohjelmatyön seurannan kautta.

In my master’s thesis I examine the Sustainable Espoo program control group and it’s first term that started 2013. The work is based on qualitative, empirical research, where I use depth interview and semi- structured interview as interview methods. In addition, my research material consists of the minutes and rapports of Espoo Environment Committee and Espoo and of Sustainable Espoo program control group and private documents as well. In my research I compare the decisions made in the city of Espoo and in the Espoo Environment Committee with those made in the Sustainable Espoo program control group. I examine, whether the cross-administrative decision-making could work as a new kind of means of strategic guidance when carrying out the goals of sustainable development. I reflect what kind of role the cross-administrative program work could have in the decision making in communes when solving the questions concerning the prevention of and adaptation to climate change. My research material shows that cross-administrative program work is not just decision-making but networking partnership and searching new kinds of procedures together with the control group and the different sectors of the city. The Espoo Story was an important reason for starting the control groups; important enables were also the location of Aalto University and the Keilaniemi corporation and innovation centre in Espoo. Espoo has been chosen as the most sustainable city in Europe 2016. In my research I found out that the multi-central structure of Espoo has enabled the pioneership of the city in sustainable development and that cross-administrative program work has shown to be a useful procedure in the climate work. It was noticed that important in the cross-administrative program work was the new kind of partnership and co-operation as well with the companies as with the residents. The mitigation of the climate change cannot be successful when the business life works together with just one sector of the city, but wider co-operation, that crosses the administrative boundaries, is needed. In my research material came up the fear towards the new kind of operation model, especially when it comes to the questions of climate, but correspondingly the role of the city council strengthened through the work of the control group.

Description

Supervisor

Mäntysalo, Raine

Thesis advisor

Mäntysalo, Raine

Keywords

kestävä kehitys, ilmastonmuutos, poikkihallinnollinen ohjelmatyö, kunnallinen päätöksenteko, Espoo

Other note

Citation