Experiences with usability testing: Effects of thinking aloud and moderator presence

Loading...
Thumbnail Image
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Science | Doctoral thesis (monograph) | Defence date: 2015-06-26
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author
Date
2015
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
en
Pages
185 + app. 21
Series
Aalto University publication series DOCTORAL DISSERTATIONS, 75/2015
Abstract
Usability testing has become a standard method when evaluating the usability of various systems with real users. Despite this, the factors of usability testing have been given little attention in the academic forums. For example, the use of the thinking aloud method has resulted in quite conflicting effects on the users' performance in the context of usability testing, and the effects of the moderator presence have been studied very seldom in usability research. This thesis studies methods of usability testing and contextual factors in the test settings that may affect the results of a test, focusing on the effects of relaxed thinking aloud and the presence of a test moderator. It combines an extensive literature review with experiences on usability testing from 22 years covering 143 usability studies. The challenges of usability testing reported in the top academic HCI forums focus on sampling, context of use, use over time, and assessment of utility and value. The methods presented in this thesis provide some solutions to problems related to the context of use and to the assessment of utility and value. The most significant contribution of this thesis is in the experiment with thinking aloud and moderator presence as its independent variables. The results of relaxed thinking aloud show that it has no significant effect compared to silent performance on the number of usability problems the users face or in their subjective ratings, but it does slow down their performance. A significant effect of the moderator presence is found in the users' subjective rating, as users with a moderator next to them rate the system preferences significantly higher than participants performing alone. Given the benefits of having a moderator next to the user who is able to ask clarifying questions when the experiences are fresh in user's mind, the thesis still recommends this approach in formative usability testing when it is important to come up with practical redesign proposals for the development team. Thinking aloud in this experiment does not enhance the evaluators' confidence in the detected usability problems and their causes, and the test users mostly report it as an unnatural extra effort. Even so, thinking aloud gives more information about the problems to customers observing the tests, and thereby may motivate designers to make the required changes to the system. Therefore, if performance measurements are required, silent performance or classic concurrent thinking aloud with minimal interventions should be used, but in formative testing, the more explanatory relaxed thinking aloud can be used, as long as its potential effects on users' performance are kept in mind.  

Käytettävyystestauksesta on tullut vakiintunut käytäntö erilaisten järjestelmien käytettävyyden arviointiin yhdessä käyttäjien kanssa. Tästä huolimatta käytettävyystestauksen osatekijät ovat jääneet hyvin pienelle huomiolle akateemisessa keskustelussa. Ääneenajattelun vaikutuksista on tutkimuksissa saatu hyvin ristiriitaisia tuloksia käytettävyystestauksessa, ja ohjaajan läsnäolon vaikutuksia on tutkittu hyvin vähän käytettävyysalalla. Tässä opinnäytteessä tutkitaan käytettävyystestauksen menetelmiä ja osatekijöitä, jotka voivat vaikuttaa testauksen tuloksiin, keskittyen rentoutuneen ääneenajattelun ja ohjaajan läsnäolon vaikutuksiin. Työssä yhdistyy laaja kirjallisuuskatsaus ja 22 vuoden kokemukset 143 käytettävyysarviosta. Alan huippujulkaisuissa raportoidut käytettävyystestauksen haasteet keskittyvät testiotoksiin, käyttötilanteeseen, pidempiaikaiseen käyttöön ja hyödyn ja arvon arviointiin. Opinnäytteessä esitellyt menetelmät tarjoavat ratkaisuja näihin ongelmiin käyttötilanteen ja hyödyn ja arvon arvioinnin osalta. Tämän opinnäytteen tärkein anti on kokeellisessa osiossa, jossa riippumattomina muuttujina ovat ääneenajattelu ja testiohjaajan läsnäolo. Rentoutuneella ääneenajattelulla ei hiljaiseen toimintaan verrattuna ole merkittävää vaikutusta käyttäjien kohtaamien käytettävyysongelmien määrään tai heidän miellyttävyysarvioihinsa, mutta se hidastaa heidän toimintaansa. Testiohjaajan läsnäololla sen sijaan on merkittävä vaikutus, sillä ohjaajan läsnäollessa toimineet käyttäjät arvioivat järjestelmän miellyttävämmäksi kuin yksin olleet. Vaikka ohjaajan läsnäoloon liittyy riski saada positiivisempia arvioita, opinnäyte suosittelee ohjaajan läsnäoloa etenkin tuotekehityksen aikaisessa testauksessa, jossa etsitään keinoja parantaa tuotteen käytettävyyttä. Kun ohjaaja on käyttäjän lähellä, hänellä on erinomainen mahdollisuus kysyä tarkentavia kysymyksiä kunkin tehtävän jälkeen kokemusten ollessa vielä käyttäjän tuoreessa muistissa.Ääneenajattelu ei lisää tässä koeasetelmassa arvioijien varmuutta löytämistään ongelmista tai niiden syistä, ja käyttäjät kokevat ääneenajattelun lähinnä luonnottomana lisäponnisteena. Ääneenajattelu kuitenkin antaa testejä seuraavalle asiakkaalle lisätietoa ongelmista ja voi täten motivoida tekemään vaaditut muutokset. Niinpä on suositeltavaa käyttää perinteistä ääneenajattelua mahdollisimman pienin keskeytyksin suoritusmittauksia sisältävässä testauksessa, mutta kehityksen aikaisessa testauksessa voidaan käyttää selittävämpää rentoutunutta ääneenajattelua, kunhan sen mahdolliset vaikutukset käyttäjien toimintaan tiedostetaan.
Description
Supervising professor
Nieminen, Marko, Prof., Aalto University, Department of Computer Science and Engineering, Finland
Keywords
usability testing, thinking aloud, moderator presence, usability evaluation methods, käytettävyystestaus, ääneenajattelu, ohjaajan läsnäolo, käytettävyyden arviointimenetelmät
Other note
Citation