Alueidenkäyttöä luontotyyppien ehdoilla - Luontotyyppiviisaan suunnittelun kehittäminen ja soveltaminen Vantaan Petaksessa
No Thumbnail Available
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Master's thesis
Location:
Authors
Date
2024-12-23
Department
Major/Subject
Maisema-arkkitehtuuri
Mcode
Degree programme
Arkkitehtuurin, maisema-arkkitehtuurin ja sisustusarkkitehtuurin maisteriohjelma
Language
fi
Pages
124
Series
Abstract
Ihminen on luontoa heikentävällä toiminnallaan aloittanut luontokadon ajanjakson, jonka seurauksena luonnon monimuotoisuus heikkenee ja luontoa katoaa arvioiden mukaan noin 100–1000 kertaa nopeammin, kuin koskaan ihmiskunnan historiassa. Tätä ajanjaksoa nimitetään myös kuudenneksi sukupuuttoaalloksi, ja sen myötä luontotyypeistä joka toinen luokitellaan nykyisin uhanalaiseksi. Tämä aiheuttaa uhan luontotyyppien ja niiden lajiston olemassaololle, mukaan lukien ihmiselle, joka on erottamaton osa luontotyyppejä ja niistä riippuvainen. Luontokadon merkittävimmät aiheuttajat ovat maan- ja merenkäytön muutokset, eliölajien suora hyväksikäyttö, ilmastonmuutos, saastuminen ja haitalliset vieraslajit, ja näistä kaikkiin voidaan vaikuttaa luontotyyppien kantokyvyn huomioivalla alueidenkäytön suunnittelulla. Lisäksi monet tutkimukset ovat todenneet, että luontokadon kaltaisen monitahoisen ongelman ratkaisemiseen tarvitaan syvällinen muutos arvojen, asenteiden ja luontosuhteen tasolta: teknologiset tai käytännölliset muutokset käyttäytymisessä eivät riitä. Tämän diplomityön tarkoituksena oli tutkia, miten luontotyypit voidaan huomioida alueidenkäytön suunnittelussa nykyistä paremmin osana luontokadon kokonaisratkaisua. Vastaukseksi työ tarjoaa poikkitieteellisen luontotyyppiviisaan suunnittelun menetelmän, joka tuo erilaiset ja ainutlaatuiset luontotyypit alueidenkäytön suunnittelun lähtökohdaksi. Luontotyyppiviisas suunnittelu pyrkii ratkomaan luontokatoa sekä konkreettisesti suunnitelmallisilla, luontotyyppien tilaa parantavilla keinoilla, että syvemmältä arvojen ja asenteiden tasolta erityisesti luontotyyppihahmojen avulla. Menetelmä sai alkunsa keväällä 2024 Aalto-yliopistossa apulaisprofessori Elisa Lähteen pitämällä studiokurssilla Sosio-ekologiset systeemit. Tässä diplomityössä kehitettiin menetelmän uusin versio ja sovellettiin sitä skenaariotarkastelun avulla kohdealueelle Vantaan Petaksessa. Työ toteutettiin toimeksiantona Vantaan kaupungille. Diplomityön tutkimusmenetelminä käytettiin kirjallisuuskatsausta, työpajoja sekä maastokäyntejä. Työpajoja oli kaksi ja ne järjestettiin syksyn 2024 aikana Vantaan kaupungin asiantuntijoille. Ensimmäisessä työpajassa keskityttiin luontotyyppiviisaan suunnittelun menetelmän arvioimiseen ja kehittämiseen ja sen seurauksena syntyi menetelmän uusin versio. Tämän version pohjalta luotiin Petaksen kohdealueelle kaksi erilaista alueidenkäytön skenaariota, joita käsiteltiin ja kehitettiin toisessa työpajassa. Kirjallisuuskatsauksen, menetelmän ja skenaarioiden pohjalta arvioitiin, miten luontotyyppiviisas suunnittelu voi parantaa luontotyyppien huomioimista alueidenkäytön suunnittelussa yleisesti ja kohdealueella Petaksessa verrattuna nykyiseen alueidenkäyttöön. Lähdeaineiston ja menetelmän soveltamisen perusteella luontotyyppiviisaalla suunnittelulla on potentiaalia parantaa luontotyyppien huomioimista sekä yleisesti alueidenkäytön suunnittelussa että Petaksen kohdealueen suunnittelussa. Menetelmän eri vaiheet, luontotyyppitiedon kerääminen, suunnittelu, seuranta ja arviointi sekä luontotyyppihahmot tarjoavat työkaluja luontokadon kaltaisen kompleksisen haasteen ratkaisemiseen eri tasoilta. Työssä tunnistettiin kuitenkin myös menetelmään liittyviä haasteita ja kehityskohteita ja niiden osalta menetelmä vaatii vielä jatkokehittämistä ja tarkempia tutkimuksia todellisten hyötyjen ja haittojen sekä niiden välisen suhteen selvittämiseksi.Humans with their nature weakening activities have started a period of biodiversity loss, which according to some estimates, results in nature disappearing about 100-1000 times faster than ever in the history of mankind. This period is also called the sixth wave of extinction, and with it approximately 50% of natural habitat types are now classified as endangered. This poses a threat to the existence of natural habitat types and their species, including humans, who are an integral part of and dependent on natural habitat types. The most significant causes of biodiversity loss are changes in land and sea use, direct exploitation of living species, climate change, pollution and invasive alien species. All of these can be influenced by land use planning that considers the carrying capacity of habitat types. In addition, many studies have stated that solving a multifaceted problem like biodiversity loss requires a profound change at the level of values and attitudes as well as our relationship to nature. Our operational processes and technological changes in behavior are not adequate. The purpose of this thesis was to investigate how natural habitat types can be better taken into consideration in land use planning as part of an overall solution for biodiversity loss. In response, the work offers an interdisciplinary method that implements natural habitat types in spatial planning and brings different and unique habitat types as a starting point for land use planning. This method of planning aims to solve the biodiversity loss both with concrete planned methods that improve the state of natural habitat types, as well as a deeper level of values and attitudes, with the help of habitat type figures. This method has its origins in the studio course Socio-Ecological Systems held by assistant professor Elisa Lähde in the spring of 2024 at Aalto University. In this thesis, the newest version of the method was developed and applied to the target area in Petas, Vantaa, with the help of scenario analysis. The work was carried out as a commission for the city of Vantaa. The research methods of the thesis were literature review, workshops and field visits. Two workshops were organized during the fall of 2024 for the experts of the city of Vantaa. The first workshop focused on evaluating and developing the planning method, and as a result, the newest version of the method was developed. Based on this version, two different land use scenarios were created for the Petas target area, which were discussed and developed in the second workshop. Based on the literature review, the method and scenarios, it was evaluated how planning based on natural habitat types can improve the consideration of them in land use planning in general and in the target area in Petas. According to the source material and the application of the method, natural habitat type based planning has the potential to improve consideration of habitat types both in general land use planning and in the planning of the Petas target area. The different stages of the method, the collection of natural habitat type information, planning, monitoring and evaluation as well as the habitat type figures offer tools for solving biodiversity loss at different levels. However, the work also identified challenges and areas for development related to the method, and regarding them, the method still requires further development and more studies to find out the detailed benefits, drawbacks and the relationship between them.Description
Supervisor
Lähde, ElisaThesis advisor
Mäkilä, SirpaMuukka, Laura
Keywords
luontotyyppi, luontokato, luonnon monimuotoisuus, luontosuhde, alueidenkäytön suunnittelu, maisema-arkkitehtuuri