aalto1 untyped-item.component.html
Energian käyttö Suomessa pitkällä aikavälillä
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Helsinki University of Technology |
Master's thesis
Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author
Instructions for the author
Location:
Authors
Date
Department
Major/Subject
Mcode
Ene-59
Degree programme
Language
fi
Pages
97
Series
Abstract
Työn aikajänne on ollut pääasiassa 1960 - 1995.
Siihen kuului kaksi öljykriisiä ja yksi taloudellinen lama sekä energialähteiden keskinäisten osuuksien voimakas vaihtuminen.
Tilastoina on käytetty Tilastokeskuksen tuottamia virallisia tilastoja.
Ainoastaan joitain pieniä selkeitä virheitä on korjattu.
Tavallisen selitysasteen rinnalla on käytetty määrittelykerrointa, joka on muokattu suhteellisen virheen osoittava tunnusluku.
Estimaattorin funktion valitseminen on mielenkiintoista, koska ei ole olemassa tieteellisen täsmällistä tapaa tai perustetta, miksi joku funktio on hyvä ja toinen taas ei.
Pitäytyminen yhteen funktiotyyppiin, saattaa johtaa harhaan.
Yleisvaikutelma potenssipohjaisista funktioista on epävakaus; lineaariset funktiot käyttäytyvät yllättävissäkin tilanteissa yleensä rauhallisesti ja johdonmukaisesti.
Työssä oli tarkastelun alla tilanteita, joissa muutokset olivat niin voimakkaita, että tarkasteltava väli on jaettava osiin.
Tämä tuntuu epätäsmälliseltä menettelyltä.
Hintajoustoteoria, jonka perusidea on: tuotteen kallistuessa sen käyttö vähenee suhteessa hinnannousuun ja korvaavien tuotteiden saatavuuteen, pätee energiasektorilla ainoastaan pienillä hinnan muutoksilla ja lyhyillä aikaväleillä.
Tarkoitus on selvittää päälinjoja Suomen energian käytössä suhteessa pitkään aikaväliin.
Päälinjoja edustaa selkeimmin kokonaisprimaarienergia ja kokonaissähkönkäyttö, joissa molemmissa tulee selvästi esille se, että kun aikaväli pitenee, niin vuosiluvusta tulee tärkein muuttuja.
Kokonaisprimaarienergialle on paras estimaattori luonnollinen logaritmi vuosiluku-1938:sta.
Ero toisen asteen polynomiin on niin pieni, ettei näiden laskujen avulla voi tukea mitään teoriaa kokonaisenergian laskusta tai noususta.
Tosin toisen asteen polynomi, jonka pohjana oli vuodet 1960-1985, tukee ajatusta kokonaisenergian käytön jatkuvasta noususta.
Kokonaissähkönkäyttö, tulee ilman epäilystä kasvamaan ja se kasvaa huomattavasti voimakkaammin kuin kokonaisprimaarienergia.