aalto1 untyped-item.component.html

Tapettipaperikoneen märkäosan kemian optimointi

Loading...
Thumbnail Image

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

Helsinki University of Technology | Master's thesis
Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author
Location:

Date

Mcode

Kem-90

Degree programme

Language

fi

Pages

vii + 102 s. + liitt. 10

Series

Abstract

Diplomityö liittyi Kyron kartonkitehtaan tapettipaperikone PK3:n märkäosan kemiaan ja oli osa projektia, jonka tavoitteena oli parantaa massatärkkelyksen retentiota muuttamalla kemiantilaa anionisemmaksi kationisten kemikaalien käyttöä vähentämällä sekä kiertoveden, annostelumassojen ja perälaatikon pH:ta nostamalla. Työn kirjallisuusosassa on tarkasteltu PK3:n kemiaan olennaisesti liittyvien paperinvalmistuskemikaalien tärkkelyksen, hartsiliiman ja alunan toimintamekanismeja ja käyttöä yleisesti. Lisäksi on perehdytty pH:n ja retention mittaukseen ja säätöön paperinvalmistusprosessissa. Projektin kokeellisessa osassa pyrittiin kemiantilan yleiseen seurantaan, prosessivaihteluiden pienentämiseen sekä märkäosan kemiantilan muuttamiseen suotuisammaksi kationisten kemikaalien toiminnalle. Kiertoveden ja konesäiliömassan pH-säädöillä saatiin pH-tasoa annostelumassoilla nostettua ja pH-vaihteluita tasattua. pH:n noston vaikutukset eivät näkyneet yksikerroslajeilla perälaatikossa asti. Kaksikerroslajeilla pH nousi helpommin päällystetystä kalsiumkarbonaattipitoisesta hylystä johtuen. Ajetulla anionisen tärkkelyksen paikanvaihdoskoeajolla ei saavutettu haluttuja tuloksia. Perälaatikon pH:n nostoon pyrittiin alunaa korvaavan natriumaluminaatin käytöllä. Tavoitteita ei saavutettu. Sen sijaan natriumaluminaatti näytti parantavan käytössä olleen anionisen tärkkelyksen retentiota. Kationinen tärkkelys ei retentoitunut koeajossa anionista paremmin. Kiinnitysaineen käyttö hiokkeen pihkan ja anionisen roskan kiinnittäjänä ei näyttänyt olevan ratkaisu kationisen tärkkelyksen kiinnittymiselle. Yhteenvetona näyttää siltä, että massatärkkelysten retentioita ei saada parannettua PK3 :n olosuhteissa. Cobb-tavoitteisiin pääsemiseksi annostellaan paljon liimaa ja alunaa, jolloin prosessin pH puskuroituu välille 3,8-4,4. Tällöin kuidussa ei ole tilaa kationisille kemikaaleille. Selvitettiin tyypilliset retentiotasot eri lajeille. Joillakin lajeilla alhainen perälaatikon tuhkasakeus tai alhainen koneen nopeus näyttäisi selittävän paremman retention. PK3:a ajetaan tiukasti Cobb-tavoitteiden mukaan. Suuresta lajimäärästä johtuvat retentiotason vaihtelut eivät tästä johtuen näy liimauasteessa. HS-lajeja ajettaessa käytetään muita lajeja suurempia määriä alunaa ja liimaa, jolloin pH on hyvin alhainen ja myös retentiot ovat alhaisempia. Projektiin kuului myös Kajaani RMi -analysaattorin käyttöönotto retention online-mittaukseen. pH-mittausten vaikeuden ja epäluotettavuuden vuoksi tulevaisuudessa tulisi keskittyä pH-mittausten yhdenmukaistamiseen.

Description

Supervisor

Jämsä-Jounela, Sirkka-Liisa

Thesis advisor

Lähteenmäki, Jukka
Pitkänen, Maija

Keywords

Other note

Citation

Endorsement

Review

Supplemented By

Referenced By