Voidaanko Suomen korkeakoulutettujen määrää nostaa kansallisen korkeakoulupolitiikan tavoitteiden mukaiselle tasolle ilman lisäresursseja?

Thumbnail Image

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

Perustieteiden korkeakoulu | Master's thesis

Authors

Date

2024-06-19

Department

Major/Subject

Strategy

Mcode

SCI3109

Degree programme

Master’s Programme in Industrial Engineering and Management

Language

fi

Pages

81+19

Series

Abstract

Diplomityön tarkoituksena on selvittää suomalaisen korkeakoulujärjestelmän tehokkuuden nykytila ja tarjota toimenpide-ehdotuksia suomalaisille korkeakouluille ja poliittisille päättäjille korkeakoulujen tehokkuuden parantamiseksi. Tutkimuksen taustalla on ristiriita suomalaisen korkeakoulupolitiikan jaetun tavoitteen, eli 50 % korkeakouluttaminen 25–34-vuotiaasta ikäluokasta vuoteen 2030 mennessä, ja tavoitteeseen osoitettujen resurssien sekä tehtyjen toimenpiteiden välillä. Tavoite on esiintynyt ensimmäisen kerran julkisuudessa vuonna 2017 julkaistussa Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030-julkaisussa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää suomalaisten korkeakoulujen tehok-kuuksia, tehokkuuksissa havaittuja eroja sekä niitä selittäviä tekijöitä ja sitä, että kuinka korkeakoulujen tehokkuuksia voitaisiin parantaa. Tutkimuksessa syvennytään tehokkuuden tarkasteluun erityisesti suomalaisessa korkeakoulupolitiikassa keskeisesti esillä olevan keskeisen tavoitteen, eli korkeakouluttaa 50 % nuoresta 25-34-vuotiaasta suomalaisesta ikäluokasta, näkökulmasta. Tutkimus rakentuu kolmesta osasta, eli kirjallisuuskatsauksesta, kvantitatiivisesta tutkimuksesta Opetushallituksen ylläpitämästä tilastopalvelu Vipusesta saaduilla datoilla ja kvalitatiivisesta tutkimuksesta hyödyntämällä verkosta saatavia poliittisia asiakirjoja ja pää-töksiä. Kaikissa osissa käytetään avoimia lähteitä sekä aiempaa tutkimustietoa. Kirjallisuuskatsauksen perusteella korkeakoulujen tehokkuutta voidaan kehittää erityisesti hyödyntämällä paremmin digitalisaation mahdollisuuksia ja ottamalla käyttöön lean-johtaminen. Kvantitatiivisen tutkimuksen mukaan suomalaisissa korkeakoulujen tehokkuuksissa on eroja ja niitä selittäviä tekijöitä tunnistetaan tutkimuksessa muutamia. Kvalitatiivinen tutkimus paljastaa korkeakoulupoliittisten päätösten ja tavoitteiden ristiriidan tehtyjen päätösten kanssa. Diplomityön lopputuloksena on useampia johtopäätöksiä ja ehdotuksia toimenpiteiksi sekä korkeakoulujen johdolle että poliittisille päättäjille.

The purpose of this thesis is to assess the current state of efficiency in the Finnish higher education system and to offer actionable suggestions for Finnish higher education institutions and political decision-makers to enhance the efficiency. The research is motivated by a discrepancy between the shared goal of Finnish higher education policy, to educate 50% of the 25-34 age group at the higher education level by 2030, and the resources allocated, and actions taken towards this goal. This ob-jective was first made public in the 2017 Ministry of Education and Culture's publication "Vision 2030 for Higher Education and Research." The aim of this study is to explore the efficiencies of Finnish higher education institutions, identify differences in efficiency, the factors explaining these differences, and ways to improve these efficiencies. The study particularly focuses on the central goal of the Finnish higher education policy, which is to educate 50% of the young Finnish age group from 25-34 years old, from this perspective. The research con-sists of three parts: a literature review, a quantitative study using data from the Opetushallitus’s statistical service Vipunen, and a qualitative study utilizing political documents and decisions available online. All parts also use open sources and previous research findings. According to the literature review, the efficiency of higher education institutions can be especially improved by better leveraging the possibilities of digitalization and adopting lean management. The quantitative study reveals variations in effi-ciency among Finnish higher education institutions and identifies several explanatory factors. The qualitative study uncovers contradictions between national higher education policy decisions and the objectives and actual decisions made. The thesis concludes with several findings and suggestions for actions for both higher education institution management and political decision-makers.

Description

Supervisor

Gustafsson, Robin

Thesis advisor

Gustafsson, Robin

Keywords

korkeakoulutus, yliopisto, ammattikorkeakoulu, koulutuspolitiikka, tuottavuus

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-202406234863

Collections

[dipl] Perustieteiden korkeakoulu / SCI