Effect of collection method on the quality of collected consumer end-of-life textiles and reverse logistics efficiency: A case-study of a Finnish textile col-lection pilot “KaMu”

Abstract

The studies and practices of collecting end-of-life textiles from consumers are typically focused on the quantity of the collected textiles and the efficiency of the collection activity. This study seeks to broaden that perspective by examining the efficiency of the textile sorting phase of the end-of-life textiles supply chain and, firstly, how or if changes in collected quality affect the sorting efficiency, and secondly, if the collected quality can be affected through the choice and implementation of the collection method.

The study was implemented as a single-case study of a Finnish consumer end-of-life textiles collection pilot “KaMu” that was contrasted to the collecting organization, Southwestern Finland Waste Management Ltd. (LSJH’s), other collection methods. LSJH seeks to collect recyclable textiles, which is relatively unique as most of the established textile collectors seek reusable textiles, and the results reflect this focus. The study combined results from interviews, observations, and quantitative data of the sorting activities. As a result, the quality of textiles and effort spent collecting and sorting could be compared from both the pilot and LSJH’s established collection methods.

The results of the study show that the choice and implementation of collection method can have significant impact on the quality of the collected textiles which in turn was found to affect the efficiency of sorting activities. This con-tributes to existing literature by highlighting the need to include the quality aspect to any efficiency-based comparisons of collection methods. Particularly, the results suggest that it is possible for a collection method that is inefficient in producing collected quantity to be more efficient in producing reusable and recyclable textiles once efficiency gains in sorting activities are factored in. The studied collection pilot was found to be one such collection method.

Kuluttajapoistotekstiilien keräysten käytännöt ja tutkimukset ovat tyypillisesti keskittyneet kerätyn tekstiilin määrään ja keräystoimintojen tehokkuuteen. Tässä työssä tätä näkökulmaa pyritään laajentamaan tutkimalla poistotekstiilien paluuvirran lajitteluvaiheen tehokkuutta ja ensiksi, kuinka kerätyn tekstiilin laadun muutokset vaikuttavat lajittelun tehokkuuteen, ja toiseksi voiko kerättyyn laatuun vaikuttaa keräysmenetelmän valinnalla ja toteutuksella.

Työ toteutettiin yksittäistapaustutkimuksena, jossa suomalaista kuluttaja-poistotekstiilikeräyspilotti KaMu:a verrattiin keräyksen järjestäjän, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n (LSJH) muihin keräysmenetelmiin. LSJH pyrkii keräämään kierrätettäviä tekstiileitä, mikä on suhteellisen ainutlaatuista, sillä useimmat vakiintuneet tekstiilienkerääjät hakevat uudelleenkäytettäviä tekstiileitä, ja tämä kohdennus näkyy tutkimustuloksissa. Työssä yhdistettiin tuloksia haastatteluista, havainnoinnista sekä lajittelua koskevasta kvantitatiivisesta datasta. Näiden pohjalta voitiin vertailla keräyspilotin sekä LSJH:n vakiintuneiden keräysmenetelmien välisiä eroja tekstiilien laadussa sekä keräykseen ja lajitteluun käytetyssä työmäärässä.

Tutkimuksen tulokset näyttävät, että keräysmenetelmän valinnalla ja toteutuksella voi olla merkittävä vaikutus kerättyjen tekstiilien laatuun, minkä vuorostaan löydettiin vaikuttavan lajittelutoiminnan tehokkuuteen. Työn tuoma lisä kirjallisuuteen on korostaa tekstiilien laadun merkitystä ja suositella laadun sisällyttämistä tekstiilinkeräysmenetelmien tehokkuuspohjaisiin vertailuihin. Tutkimustulokset vihjaavat erityisesti, että keräysmenetelmien olisi mahdollista olla tehottomia lajittelemattoman massan keräämisessä, mutta tehokkaampia uudelleenkäytettävien ja kierrätettävien tekstiilien keräämisessä, kunhan lajitteluvaiheen tehokkuuden kasvu lisätään tarkasteluun. Tämä toteutui tutkitussa keräyspilotissa.