The safety of roundabouts

Abstract

Suomessa oli kesällä 2007 noin 500 kiertoliittymää, joista hieman yli 200 oli maanteillä ja yli 250 kuntien katuverkolla. Työn tavoitteena oli saada kokonaiskuva maanteiden ja katujen kiertoliittymien turvallisuudesta, selvittää onnettomuusriskiin vaikuttavia tekijöitä erilaisissa kiertoliittymissä sekä arvioida kiertoliittymien turvallisuushyötyjä.

Tutkituissa maanteiden 193 kiertoliittymässä tapahtui tutkinta-aikana 372 onnettomuutta, joista hvj- onnettomuuksia oli 58. Katuverkon tutkituissa 89 kiertoliittymässä tapahtui 19 onnettomuutta, joista hvj- onnettomuuksia oli 28. Maantieverkon kiertoliittymien onnettomuusaste oli 0,26 ja henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien 0,04. Katuverkon liittymissä vastaavat luvut olivat 0,23 ja 0,04 sekä kaksikaistaisissa kiertoliittymissä 0,59 ja 0,05. Onnettomuusasteet eivät juuri ole muuttuneet vuonna 2000 tehdystä tutkimuksesta.

Yleisin onnettomuus kiertoliittymissä oli törmäys kiertotilaan liityttäessä. Suurin loukkaantuneiden joukko oli puolestaan pyöräilijät ja mopoilijat. Yli puolet pyörä- ja mopo-onnettomuuksista johti henkilövahinkoihin. Kaksikaistaisissa liittymissä onnettomuudet liittyivät usein kiertotilasta poistumisiin.

Pimeydellä todettiin olevan merkitystä kiertoliittymissä tapahtuneisiin onnettomuuksiin. Maantieverkon liittymissä 74 % kiertoliittymän rakenteisiin törmäyksistä tapahtuu pimeän aikaan. Myös alkoholionnettomuudet olivat huomattavasti yleisempiä kiertoliittymissä verrattuna tavanomaisiin liittymiin.

Kiertoliittymien geometriasta löytyi viitteitä kohonneeseen riskiin joutua henkilövahinko-onnettomuuteen kiertoliittymissä, joissa läpiajolinjan kaarresäde on liian suuri. Liian suuren läpiajolinjan kaarresäteen aiheuttaa usein Liian pieni kiertosaarekkeen halkaisija.

Ennen-jälkeen -tutkimuksen perusteella tavanomaisten liittymien muuttamista kiertoliittymiksi seurasi noin 50 % onnettomuuksien vähenemä, henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa vähenemä oli vieläkin suurempi.