Tässä tutkielmassa käsitellään automatisoidun sopimustoiminnan toimintaympäristöä, lainsäädäntöä sekä teknologian hyötyjä. Tutkimuksen avulla halutaan selvittää, tuoko sopimusautomaatio ja smart contract -teknologia yrityksille sellaista hyötyä, että teknologia otetaan käyttöön sekä tulisiko tätä sopimustoimintaa säännellä Suomessa. Tutkimuksen tavoitteena on saada kokonaisvaltainen kuva smart contract -teknologian hyödyistä ja vaikutuksista sopimustoimintaan sekä nykyisistä epäselvyyksistä, jotta voidaan antaa ehdotuksia osa-alueista, joilla on tarve selkeyttävälle ohjeistukselle, oli se laki, alalle vakiintunut käytäntö tai muu vastaava. Smart contract -prosessia verrataan perinteiseen sopimusprosessiin, jotta hyödyille ja sääntelytarpeelle saadaan vertailupohjaa. Vertailtavia osa-alueita ovat sopimuksen syntyminen, osapuolten vastuut, oikeuslähteet ja oikeussuoja.
Tutkimusaineisto koostuu oikeustoimilaista, laista sähköisen viestinnän palveluista, oikeuskirjallisuudesta ja artikkeleista saaduista havainnoista.
Sopimustoiminta on kehittynyt alkuperäisestä nykyiseen ominaispiirteidensä osalta, sillä siitä on tullut sisällöllistä, dynaamista, yhteistoimintaa edistävää ja kollektiivista. Teknologian kehittyessä sopimustoiminta saa uusia toteutusmuotoja, kuten smart contract eli älysopimukset. Älysopimusta ei kuitenkaan säännellä erillisellä lailla Suomessa tai kansainvälisesti, joten sen käyttöön liittyy epäselvyyksiä. Teknologia hakee muotoaan ja kehittyy koko ajan mutta yritykset eivät matalan käyttöasteen perusteella välttämättä edes tiedä sen hyödyistä ja mahdollisuuksista, sillä sitä ei osata hakeutua tutkimaan eikä sitä koeta turvalliseksi menettelyohjeiden ja avustavan toimielimen puuttuessa. Siksi teknologia tarvitsee tuekseen tunnettuutta, lisää tutkimusta ja selkeät menettelyohjeet.
Suomi kuuluu EU-maiden parhaimpiin digiosaajiin ja sopimustoiminnan automatisointi on mahdollisuus, joka vie liiketoimintaa eteenpäin. Älysopimusten sääteleminen on kuitenkin varmasti hankalaa, sillä kaikki on vielä uutta ja selvittämätöntä. Tässä vaiheessa älysopimus toiminee parhaiten sopimuksentekovälineenä, jolla voidaan varmistaa osapuolten pitäytyminen velvoitteissaan, joten erillinen lainsäädäntö ei ole tarpeellista mutta jonkinlainen menettelyohjeistus sen sijaan on. Lainsäätäjien ja yritystoimijoiden on kuitenkin luotava teknologiasta kokonaisuus ymmärtääkseen sen mahdollisuuksia. Teknologian ja mahdollisen sääntelyn kehityttyä smart contract voisi useammassa tilanteessa toimia pätevänä sopimuksena ja toteuttaa kehittymisen tarkoitustaan.This paper seeked to examine the operating environment, legislation and benefits of automated contract operations. The aim of this study was to find out whether contract automation and smart contract technology will benefit companies and encourage them to adopt it and if such contract operations should be regulated in Finland.
The aim was to build comprehensive knowledge of the benefits and implications of smart contract technology for contract operations and of the current ambiguities in order to make suggestions for areas that need clarifying guidance, whether it is law, established practice in the field or equivalent. The smart contract process was compared to the traditional contract process to provide a benchmark for benefits and regulatory needs. The areas compared were the conclusion of contract, the responsibilities of the parties, sources of law and legal protection.
Quite a lot of material was available on the topic from different point of view and the most reliable sources were used in this study. These sources consist of the information provided by legal literature, legislation and academic articles.
Contractual activity has evolved and has become dynamic, collaborative, collective and richer in content. As technology evolves, contract operations get new implementations such as smart contracts which are however not governed by a separate law in Finland or internationally. That for there are ambiguities regarding its use. The technology is shaping and developing but companies are not necessarily aware of its benefits and potentials based on its low utilization rate. It is not sought to investigate and is not considered safe as there are no clear instructions or an assisting institution. That’s why the technology needs more awareness, research and clear guidelines.
Finland is one of the best digital players in the EU countries and the automation of contract operations is an opportunity that takes business forward. It is certainly difficult to regulate smart contracts because everything is still new and inexplicable. At this point smart contract is a good instrument to secure the parties’ compliance with their obligations. There is no need for separate legislation at this point but some guidance is needed. Legislators and business operators need to understand the technology to exploit its full potential as a contract instrument. With the advancement of technology and possible regulation smart contracts could act as qualified contracts and pursue their purpose of evolution.
