UML 2 tekniikoiden soveltaminen panosprosesseihin ja koneohjaukseen

Loading...
Thumbnail Image

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

Helsinki University of Technology | Master's thesis
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author
Location:
P1 Ark TKK

Date

Mcode

AS-116

Degree programme

Language

fi

Pages

94 s. + liitt.

Series

Abstract

Työ on toteutettu Teknillisen korkeakoulun Automaation tietotekniikan laboratorion tutkimuksen tueksi osana USVA, "Uusien tekniikoiden ja standardien vaikutus automaation suunnitteluprosessiin" - ja KOVERA, "Liikkuvan työkoneen verkottuneen järjestelmän suunnitteluprosessi" - projekteja. Työn sisältö koostuu pääasiallisesti edellä mainittujen projektien tutkimuslaitteistoille toteutetuista UML 2-pohjaisista sovellusarkkitehtuureista ja niihin pohjautuvista automaatiosovelluksista, joiden avulla voidaan tutkia UML 2-kielen mukaisten automaatiosuunnittelumenetelmien soveltuvuutta käytäntöön. Uusien suunnittelumenetelmien kattava arviointi vaatii eri näkökulmia, jonka vuoksi työssä on käytetty kahta toisistaan huomattavasti eriävää sovelluskohdetta. Ensimmäisen, panosautomaatiota edustavan, sovelluskohteen testiympäristönä käytettiin Pasi Arreniuksen diplomityön lopputuloksena syntynyttä, uusien automaatiosuunnittelumenetelmien arviointiin tarkoitettua, Festo- Didatic laboratorioprosessilaitteistoa. Tässä työssä laitteiston tarkoituksena oli toimia alustana UML 2-kielen mukaisten automaatiosuunnittelumenetelmien, ja tietyiltä osin Tampereen teknillisen yliopiston kehitystyön alla olevan UML automaatioprofiilin, arvioinnissa. Panosautomaatiosuunnittelu edustaa perinteistä automaatiosuunnittelua, jonka vuoksi laboratorioprosessilaitteiston sovellusarkkitehtuuri ja siihen pohjautuva automaatiosovellus laadittiin automaatiosuunnittelijoiden jo omaksuttuja toimintatapoja ja olemassa olevia standardeja (ISA 88.01) silmälläpitäen. Uuden tekniikan arviointia varten marraskuussa 2006 järjestettiin kaksipäiväinen työpaja, jossa ammattisuunnittelijat sovelsivat työssä kehitettyä sovellusarkkitehtuuria ja koostivat sen avulla toimivia panosautomaatiosovelluksia. Toisena, työkoneautomaatiota edustavana, arviointiympäristönä käytettiin pienikokoista, instrumentoitua kaivinkonetta. Työkoneiden ohjaussovellusten tiukat reaaliaikavaatimukset ja rajoitetun laskentatehon suoritusympäristöt ovat pakottaneet ohjaussovellusten toteuttamisen perinteisillä, laiteläheisillä ohjelmointikielillä, kuten C tai C++. Automatisoitujen toimintojen monimutkaistumisen myötä hajautettujen ja reaaliaikaisten ohjaussovellusten tapauskohtainen toteuttaminen on kuitenkin muodostunut hitaaksi ja virhealttiiksi sovelluskehitystavaksi. Edellä mainittujen haasteiden vuoksi alalle ei ole vielä muodostunut tehokkaita mallipohjaisia ohjelmistosuunnittelukäytäntöjä eikä sovellusaluekohtaisia arkkitehtuureja. Näin ollen tässä osassa toteutettu UML 2-pohjainen sovellusarkkitehtuuri on luotu puhtaalta pöydältä. Lopputulos edustaa näkemystä, kuinka automatisoidun työkoneen ohjelmistoja voitaisiin suunnitella UML 2-kieltä hyödyntäen siten, että lopputuloksena saavutettaisiin mahdollisimman intuitiivinen, uudelleenkäytettävä, -konfiguroitava sekä ylläpidettävä kokonaisuus. Kaivinkoneohjauksen käytännön kokeiluissa UML 2-pohjainen suunnittelumenetelmä osoittautui varsin intuitiiviseksi ja käyttökelpoiseksi. Kaksi eri sovelluskohdetta ja kaksi eri lähestymistapaa muodostivat käsityksen siitä, kuinka UML 2-mallinnuskieltä voitaisiin soveltaa automaatiosuunnitteluun jo olemassa olevia käytäntöjä hyödyntäen, ja toisaalta, kuinka UML 2-mallinnuskieli palvelisi automaatiosuunnittelua alalla, jossa mallipohjaisia suunnittelukäytäntöjä ja. arkkitehtuureja ei vielä ole syntynyt. Näiden lähtökohtien puitteissa UML 2 on osoittautunut varsin monikäyttöiseksi ja potentiaaliseksi menetelmäksi hyödynnettäväksi automaation suunnittelutehtäviin.

Description

Supervisor

Koskinen, Kari

Thesis advisor

Peltola, Jukka

Other note

Citation