aalto1 untyped-item.component.html
Kuninkaantien kartanot Espoon nykymaisemassa ja kasvavassa kaupunkirakenteessa
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Bachelor's thesis
Ask about the availability of the thesis by sending email to the Aalto University Learning Centre oppimiskeskus@aalto.fi
Authors
Date
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
fi
Pages
42+4
Series
Abstract
Espoo on hyvin vanhaa kulttuuriseutua, jossa on säilynyt lukuisia kartanoita tähän päivään asti. Espoon kartanot kietoutuvat osaksi kaupungin historiaa ja syntytarinaa. Moni nykyinen espoolainen kaupunginosa on rakennettu alun perin kartanolle kuuluneelle maalle. Kartanoita on säilynyt Espoon maisemassa, mutta kartanomiljöitä on myös pirstoutunut ja rakennuksia kadonnut rakentamisen alle.
Kulttuurimaisemiin, joihin kartanoympäristöt luetaan, kohdistuu yhä suurempia rakentamis- ja käyttöpaineita voimakkaissa kasvukeskuksissa, näin ollen Espoossakin.
Espoon kehityksen kannalta tärkeä on ollut sen läpi kulkenut historiallinen maantieyhteys, Suuri rantatie, jota on myöhemmin alettu kutsua myös Kuninkaantieksi. Tämän kandidaatintyön tavoitteena oli selvittää, millaisia kartanoympäristöjä Espoon Kuninkaantien varrella sijaitsee sekä miten nämä kartanot sijoittuvat Espoon nykyiseen maisemaan ja kasvavaan kaupunkirakenteeseen. Lisäksi työn tavoitteena oli selvittää, mitä kartanomaisematyyppejä Espoon Kuninkaantien kartanot voisivat edustaa.
Työn pääasiallisena tutkimusmenetelmänä toimi kirjallisuuskatsaus, jonka lisäksi kartanomaisematyyppien luonnostelussa hyödynnettiin kartta-aineistoja ja maastokäynneillä tehtyjä havaintoja. Lähteiden pohjalta analysoitiin Espoon Kuninkaantien kartanoiden sijoittumista Espoon nykymaisemaan ja kaupunkirakenteeseen. Analyysin perusteella kartanoille luonnosteltiin kartanomaisematyypit. Työn tarkoituksena oli tuoda yhteen tietoa Espoon Kuninkaantien kartanoympäristöistä, kartuttaa tietoa espoolaisista kartanomaisemista sekä tuoda espoolaiskartanoiden tarkastelulle uusi näkökulma, josta niitä ei ole aikaisemmin tutkittu. Tiedon kartuttaminen kartanoympäristöistä ja -maisemista on tärkeää, sillä kartanot ovat osa kulttuuriperintöämme ja tietoa niistä tarvitaan, kun kartanoihin vaikuttavaa uutta kaupunkiympäristöä suunnitellaan.
Työn lopputuloksena selvisi, että Espoon Kuninkaantien varrella sijaitsee kolme kartanoa: Espoon kartano, Träskändan kartano ja Dalsvikin kartano. Espoon kartano ja Träskändan kartano ovat säilyneet maisemassa hyvin tähän päivään asti, kun taas Dalsvikin kartano on lähes kadonnut nykymaisemasta. Espoon kartano on laaja peltojen ympäröimä kokonaisuus, joka käsittää päärakennuksen, puutarhan ja maisemapuiston lisäksi laajan rakennuskannan talous- ja työväenrakennuksineen. Pitkäjärven laskujoen Kvarnbyånin rannalla sijaitsevassa, hyvin säilyneessä Träskändan kartanoympäristössä, on samoin säästynyt puutarhan, maisemapuiston ja luonnontilaisen metsän lisäksi monipuolista rakennuskantaa. Dalsvikin kartano oli rakennettu Pitkäjärven rantaan, ja maisemassa merkkeinä kartanoajoista on säilynyt kaksi rakennusta, tierakennetta, vanhoja jalopuita ja puistometsää. Kartanomaisematyyppien luonnostelussa Espoon kartano sopi laajaksi kartanomaisemakokonaisuudeksi, Träskändan kartano hyvin säilyneeksi joenrantakartanoksi ja Dalsvikin kartano kuuluvaksi vain ytimeltään säilyneet kartanot ja kartanofragmentit -nimiseen tyyppiin.