aalto1 untyped-item.component.html
Muotoiluestetiikan vaikutus tuotteen koettuun arvoon sekä markkinapotentiaaliin - Case lapalaituri
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Bachelor's thesis
Ask about the availability of the thesis by sending email to the Aalto University Learning Centre oppimiskeskus@aalto.fi
Authors
Date
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
fi
Pages
39
Series
Abstract
Hankalasti kierrätettävien tuuliturbiinilapojen hävittäminen tuottaa paljon päästöjä. Niitä voitaisiin kuitenkin vähentää, jos lapoja uudelleenkäytettäisiin alkuperäisessä muodossaan. Oy Reverlast Ab on startup-yritys, joka uudelleenkäyttää turbiinilapoja kelluvien laitureiden ponttoneina. Jotta lapalaiturit menestyisivät, niiden on oltava kilpailukykyisiä nykyisten laiturivaihtoehtojen rinnalla. Markkinoiden kelluvilla laitureilla on kuitenkin homogeeninen muotokieli, joka on johtanut vahvoihin esteettisiin mieltymyksiin. Kandidaatintyön tarkoituksena on selvittää, ovatko lapalaiturit kilpailukykyisiä perinteisten vaihtoehtojen kanssa muotoiluestetiikan näkökulmasta. Tutkimuksessa käyttämäni diffuusioteorian mukaan useimmat tuotteet eivät saavuta massamarkkinoita, vaan putoavat diffuusioteorian määrittämään rotkoon. Se sijaitsee kahden ensimmäisen omaksujaryhmän jälkeen, noin 16% kohdalla. Tämä tarkoittaa teoriassa sitä, että jos yli 16 % vastaajista ilmoittavat olevansa valmiita maksamaan lapalaiturista enemmän kuin muoviponttonilaiturista, se ylittää rotkon ja saavuttaa valtavirran markkinat.
Selvittääkseen, onko lapalaiturilla potentiaalia ylittää rotko, oli arvioitava sen koettu arvo kuluttajien keskuudessa. Koska koettu arvo on subjektiivinen ja vaikea mitata suoraan, käytimme indikaattorina maksuhalukkuutta. Kolmea eri tutkimusmenetelmää verrattiin: Conjoint-analyysi, Gabor-Granger-menetelmä ja Van Westendorpin hintaherkkyysmittari. Conjoint-analyysi oli liian resurssi-intensiivinen, kun taas Gabor-Granger antoi vähemmän hyödyllisen tuloksen, mahdollisia tulevia tutkimuksia mielessäpitäen. Täten päädyimme Van Westendorpin hintaherkkyysmittarikyselyyn. Kyselyssä kuluttaja vastaa neljään eri kysymykseen haluamallaan hintapisteellä. Vastaukset piirretään käyriksi, joiden leikkauspisteet määrittävät muun muassa tuotteen optimaalisen hintapisteen. Hintaherkkyysmittarikysely tehtiin sekä lapalaiturille että identtiselle muoviponttoneilla varustetulle versiolle. Jos lapalaiturin optimaalinen hintapiste on korkeampi kuin muoviponttonilaiturin, kuluttaja kokee lapalaiturin arvon korkeammaksi.
Tulokset osoittivat lapalaiturin optimaalisen hintapisteen olevan korkeampi kuin muoviponttonlaiturin. Vastaajista 43,5% olivat valmiita maksamaan lapalaiturista enemmän. Tämä vastaajamäärä ylittää 16%:n, mikä osoittaa, lapalaiturin ylittävän rotkon. Vaikka rotko ei ole aina 16 % kohdalla, voidaan kuitenkin olettaa, että 43,5 % riittää sen ylittämiseen. Yhteenvetona voidaan todeta että muotoilustetiikalla on välitön vaikutus tuotteen koettuun arvoon, erityisesti tuotekategorioissa, joilla on vahvat visuaaliset normit. Tulokset viittaavat siihen, että lapalaiturilla on kilpailukykyinen muoviponttonilaiturin kanssa muotoiluestetiikan näkökulmasta.