Helsingin kantakaupungin kolonnadit - tapausesimerkki: Eteläesplanadi 20

Thumbnail Image

Files

bachelor_Torvinen_Jaakko_2018.pdf (44.04 MB)

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Arts, Design and Architecture | Bachelor's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

Authors

Date

2018

Department

Major/Subject

Mcode

Degree programme

Arkkitehtuuri

Language

fi

Pages

43 + 1

Series

Abstract

Tämän kandidaatintyön aihe on kolonnadien eli katettujen pilarikäytävien vaikutus jalankulkijan kaupunkitilaan. Työn tarkastelualue on rajattu Helsingin kantakaupunkiin ja tutkimuksen kohteeksi on otettu kolonnadit, jotka ovat yhtenäinen osa rakennuksen massaa. Tarkempaan havainnointiin on otettu Eteläesplanadi 20:n kolonnadi. Kandidaatintyön tavoitteena oli tutkia, missä Helsingin kantakaupungin alueella on kolonnadeja sekä havainnoimalla tutkia, miten jalankulkijat käyttävät kolonnadia ja tekeekö se julkisesta tilasta paremman. Kandidaatintyössä on tuotettu aineistoa kartoittamalla ja havainnoimalla. Helsingin kantakaupungin kolonnadit on kartoitettu karttakatsauksella sekä katunäkymäpalvelua käyttäen. Eteläesplanadi 20:n kolonnadin havainnointimetodina käytettiin alan kirjallisuuteen perustuen jalankulkijoiden reittien piirtämistä sekä oleskelupaikkojen merkitsemistä. Kartoituksessa selvisi, että lähes jokaisessa Helsingin kantakaupungin kaupunginosassa on kolonnadeja. Eniten kolonnadeja löytyi kolmelta alueelta, missä ne muodostivat yhtenäisen kokonaisuuden kukin omalla tavallaan. Länsisataman osa-alueella Ruoholahdessa kolonnadeja on määrällisesti paljon ja ne muodostavat yhtenäisen ilmeen alueella. Kampissa kolonnadit reunustavat kävelykatu Sammonkatua ja Katajanokalla kolonnadit ympäröivät Merisotilaantoria. Havainnointitulokset Eteläesplanadi 20:n kolonnadin kohdalla osoittivat, että aurinkoisella säällä jalankulkijat kulkevat lyhyintä mahdollista reittiä. Sateisella säällä jalankulkijat sen sijaan kulkivat mieluiten sateelta suojassa vaikka se teki reitistä pidemmän. Oleskelijoita oli kolonnadissa sekä aurinkoisella, että sateisella säällä. Oleskelua ei ollut havaittavissa viereisten julkisivujen kohdalla, joissa ei ole kolonnadia. Aurinkoisella säällä kolonnadissa oli vähemmän oleskelijoita kuin sateisella säällä. Tässä kandidaatintyössä tultiin alan kirjallisuutta tukevaan johtopäätökseen: kolonnadit tekevät kaupunkitilasta miellyttävämmän jalankulkijalle. Kolonnadit antavat huonolta säältä suojan ja muodostavat pienempää tilaa isossa kaupunkitilassa. Ne myös pehmentävät rakennuksen ja ulkotilan välistä rajaa. Havainnointimetodit osoittautuivat tässä työssä toimiviksi. Jatkotutkimukseksi ehdotetaan kolonnadien havainnointia pidemmällä ajanjaksolla tässä työssä käytetyin metodein ja useamman kolonnadin otannalla. Lisäksi ehdotetaan kolonnadien mitoituksen tutkimista ja mittaustulosten yhdistämistä havainnointituloksiin.

Description

Supervisor

Huttunen, Hannu

Thesis advisor

Lindgren, Tommy

Keywords

arkkitehtuuri, kaupunkisuunnittelu, kolonnadi, arkadi, Helsinki, kantakaupunki, julkinen tila

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201901091067

Collections

[kand] Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu / ARTS (Open access)