Isojako ja Lieson uudisasutus : tutkimus asutuksen muotoutumisesta ja sen sidonnaisuudesta maakirjataloihin laajassa talonpoikaiskylässä

Thumbnail Image

Files

isbn9789512287949.pdf (4.88 MB)

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

Doctoral thesis (monograph)
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

Authors

Date

2007-06-19

Department

Department of Surveying
Maanmittausosasto

Major/Subject

Mcode

Degree programme

Language

fi

Pages

357

Series

Abstract

The study concerns the impacts of Basic Land Consolidation, the first major land reform carried out in Finland, on the settlement of a village. The nationwide objectives of Basic Land Consolidation were the intensification of agricultural production and the advancement of settlement. The implementation of the first objective was endeavoured through land management. Each farm had its abstract share in the village turned into areas marked in the terrain. The second objective was reached by the emergence of various new holdings. The example village in the study is Lieso in the municipality of Lammi in southern Häme. There were 14 land register farms in the village in the late 18th century when Basic Land Consolidation was started. Their possessors were ordinary peasants. There were no large farms. New settlement arising from Basic Land Consolidation was formed in the extensive forest area previously jointly owned by the villagers. Three new villages, ten new holdings, and a couple of crofts were established. All new settlement had strong connections with the land register farms of the old village. This relates both to real estate formation and population. The new real estates and unseparated parcels of land were related to the land register farms of the Lieso village, and the population of the new settlement to the nuclear families and households of the land register farms. Along with the new settlement an institution of crofters typical to the area and wide family connections were formed among the population.

Tutkimuksessa on selvitetty maamme ensimmäisen suuren maareformin, isojaon vaikutusta kylän asutukseen. Isojaon valtakunnallisina tavoitteina olivat maataloustuotannon tehostaminen ja asutustoiminnan edistäminen. Edellisen tavoitteen toteuttamiseen pyrittiin lähinnä jaon kiinteistöteknisen toteuttamisen tuloksena. Kukin tila sai abstraktisen kyläosuutensa muutetuksi maastoon merkityiksi alueiksi. Toinen tavoite saavutettiin isojaossa erilaisten uudisviljelmien muodostumisen seurauksena. Tutkimuksessa on kohdealueena eteläisen Hämeen Lammin pitäjän Lieson kylä. Kylässä oli isojaon aloittamisen aikaan 1700-luvun lopulla 14 maakirjataloa. Niiden haltijoina oli puhtaita talonpoikia. Suuria viljelmiä kylässä ei ollut. Isojaon aikaansaamana uudisasutuksena muodostui laajalle, ennen jakoa kylän yhteisenä olevalle metsäalueelle, kolme uutta asumakylää ja kymmenen uudistaloa sekä muutamia kymmeniä torppia. Kaikella uudisasutuksella oli niin kiinteistönmuodostuksellinen, kuin myös väestöön liittyvä yhteys vanhan asumakylän maakirjataloihin. Uudet kiinteistöt ja määräalat liittyivät Lieson maakirjataloihin ja uudisasutuksen väestö maakirjatalojen ydinperheisiin ja ruokakuntiin. Kylään muodostui uudisasutuksen myötä omantyyppinen torpparilaitos sekä laaja sukuyhteys väestön kesken.

Description

Keywords

Basic Land Consolidation, new settlement, croft, family connections, isojako, uudisasutus, torppa, suku

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/urn:nbn:fi:tkk-009689

Collections

[diss] Insinööritieteiden korkeakoulu / ENG