aalto1 untyped-item.component.html
Navigating the digital economy: Product development lessons learned from Finnish startups targeting East Africa
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Insinööritieteiden korkeakoulu |
Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
Department
Mcode
Degree programme
Language
en
Pages
85 + 5
Series
Abstract
Digitalization is a global phenomenon and new technologies have a big impact on economic progress and development of countries. Yet, the developed countries have harnessed the new digital technologies to a higher degree compared to the developing countries. However, the digital divide is decreasing and access to mobile ICT technology has already increased dramatically in developing countries. In addition, it’s estimated that future economic growth will come from these same emerging economies with a youthful population and growing middle-class. This poses an interesting opportunity for Finnish companies known for mobile-based products and engineering talent. Existing research has studied mainly multi-national corporations scaling to emerging markets and there’s a gap in the literature on how resource-scarce startups adapt to such environments.
The aim of this thesis is to explore the challenges that the key decision-makers from Finnish early-stage startups have faced when developing mobile service products for emerging markets, particularly East Africa. Also, the lessons learned and participants’ advice for other startups targeting the same market will be identified. The thesis consists of a literature review and an empirical study conducted in three case companies. 2-4 key people were interviewed from all the companies, mostly co-founders. This study relates its theory to the Environment-sensitive User-centered Design framework by Backhaus et al. (2014).
According to the results, most of the identified challenges were related to the different and heterogeneous operating environment (f. ex. culture and jurisdiction), the difficulty of the user and market understanding, and limited resources (f. ex. expenses and access to capital). Hiring local employees, utilizing professional user researchers, and being more present on the market were some of the most common lessons learned and advice but they are restricted by the limited financial resources.
It was noted that the interviewees’ previous experiences from Africa or other emerging regions, and background in UCD affected the capability of adapting to the market positively. This suggests that the founders’ background and multidisciplinarity have potentially a big impact when designing services for a new and distinct context of use. On the other hand, the quality of decision making when all the founders come from Western backgrounds and the validity of the common product development processes and practices were questioned. On the theoretical side, this thesis provided empirical evidence for the framework by Backhaus et al. (2014) and contributed to the gap identified in the literature.
Digitalisaatio on maailmanlaajuinen ilmiö, ja uusilla teknologioilla on suuri vaikutus maiden taloudelliseen kehitykseen. Kehittyneet maat ovat onnistuneet hyödyntämään uusia digitaalisia tekniikoita paljon laajemmin verrattuna kehittyviin maihin. Digitaalinen kuilu maiden välillä on kuitenkin kaventunut ja pääsy tieto- ja viestintätekniikkoihin on kasvanut valtavasti kehittyvissä maissa. Arvioiden mukaan tulevaisuuden suurin taloudellinen kasvu tulee juuri näiltä kehittyviltä alueilta, joissa väestö on nuorta ja keskiluokka kasvaa. Tämä tarjoaa kiinnostavan mahdollisuuden suomalaisille yrityksille, jotka ovat tunnettuja mobiilipohjaisista tuotteista ja insinööriosaamisesta. Olemassa olevat tutkimukset keskittyvät pääasiassa isoihin monikansallisiin yrityksiin, jotka ovat laajentaneet kehittyville markkinoille, mutta sitä miten niukilla resursseilla toimivat kasvuyritykset sopeutuvat kyseisille markkinoille on tutkittu vähän.
Tämä diplomityö tutkii haasteita, joita suomalaisten alkuvaiheen kasvuyrityksien päätöksentekijät ovat kohdanneet kehittäessään mobiilipohjaisia palveluita kehittyville markkinoille, erityisesti Itä-Afrikkaan. Tämän lisäksi, työssä tunnistetaan henkilöiden saamia oppeja ja heidän neuvojansa muille kasvuyrityksille, jotka tavoittelevat samaa markkinaa. Työ koostuu kirjallisuuskatsauksesta ja empiirisestä tutkimuksesta kolmessa case-yrityksessä. Kaikista yrityksistä haastateltiin 2-4 avainhenkilöä, jotka kuuluivat pääosin yrityksen perustajiin. Tutkimuksen teoria pohjautuu Ympäristö sensitiiviseen käyttäjäkeskeisen suunnittelun viitekehykseen (Environment-sensitive User-centered Design Framework, Backhaus ym., 2014).
Tuloksien mukaan suurin osa haasteista johtui kohdemarkkinan hyvin erilaisesta operatiivisesta ympäristöstä (esim. kulttuuri ja lainkäyttö), markkina- ja käyttäjäymmärryksen haasteista sekä niukista resursseista (esim. kustannukset ja rahoitus). Paikallisten palkkaus, ammattimaiset käyttäjätutkijat sekä markkinoilla paikalla oleminen olivat yleisimpiä oppeja ja neuvoja, joita kuitenkin rajoittaa yrityksien rajalliset taloudelliset resurssit. Myös haastateltavien henkilöiden aikaisemmasta kokemuksesta Afrikasta ja muilta kehittyviltä alueilta, sekä käyttäjäkeskeisestä suunnittelusta huomattiin olevan positiivinen vaikutus uuden erilaisen markkinan kohtaamiseen. Tämä antaa ymmärtää, että perustajien taustalla ja poikkitieteellisyydellä on mahdollisesti suuri vaikutus, kun tuotetta suunnitellaan erilaiseen käyttöympäristöön. Toisaalta työ kyseenalaista päätöksenteon laadun kun kaikki perustajat tulevat länsimaisesta taustaista, sekä yleisesti käytettyjen tuotekehitysprosessien pätevyyden. Teoreettisella puolella työ antaa empiiristä näyttöä Backhaus ym. (2014) viitekehitykselle ja kontribuoi kirjallisuudessa havaittuihin puutteisiin.