Causality and Interpretation: Integrating the Technical and Social Aspects of Design

Loading...
Thumbnail Image
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Engineering | Doctoral thesis (monograph) | Defence date: 2019-05-13
Date
2019
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
en
Pages
284
Series
Aalto University publication series DOCTORAL DISSERTATIONS, 73/2019
Abstract
A number of well-recognized problems, many arising from the inadequate organization of design processes, beset the building design and design management. Remedies have been attempted but no effective solutions have emerged. The root problem could be the prevailing view of incompatibility between the technical, subject to causality, and social, subject to interpretation, standpoints. A way to address this issue is to go back to first principles. Aristotle provided a first account of the productive act based on two strategies of inquiry: the method of analysis and rhetoric. The discovery of the dual nature of design theorizing by Aristotle gave rise to the hypothesis that a general solution might be provided by a new integrated design concept. The primary aim was thus defined as follows: to develop a comprehensive philosophical and conceptual framework as well as a design model integrating both technical and social phenomena and to use the resulting theory to develop better design and design management practices. To meet the research aim and select the research methodology, four main research questions were posed: (1) What are the key philosophical ideas relevant to the framing of design conceptualizations? (2) What are the fundamental concepts of ancient design theories (i.e., the method of analysis and rhetoric) in the ancient Greek context and in contemporary contexts? (3) What kind of new design model can be constructed based on these two strategies of inquiry? (4) How does the new model benefit design and design management practices? Design research methodology was adopted to answer the research questions. The answers to the questions were arrived at through arguments, findings, and constructions: (1) Concerning the philosophical framing, it is argued that pragmatism is more appropriate than positivism or constructivism, as it would permit the synthesis of the technical and social perspectives. (2) The two ancient strategies of inquiry, the method of analysis and rhetoric, help clarify fundamental design concepts. These strategies of inquiry need to be integrated for a more comprehensive conceptualization of designing. (3) For an understanding of the relationships between the fundamental concepts of designing, a new more comprehensive design model was constructed. The new model represents the structure of the design process. (4) With a view to the evaluation of the model and development of support for practice, three case study interventions were carried out. An initial implementation of the new model through instantiations in practice brought significant quantitative and qualitative improvements. Overall, three contributions to the body of design knowledge are made: the formalization of a new design process model; an elucidation of the intellectual history of the design discipline; and the clarification of core terms, concepts, and their relationships in the context of design.

Rakennussuunnittelussa ja sen johtamisessa on lukuisia yleisesti tunnettuja ongelmia, joista monet johtuvat suunnitteluprosessien puutteellisesta organisoinnista. Useita keinoja on kokeiltu, mutta tehokkaita ratkaisuja ei ole näköpiirissä. Keskeisenä pulmana voisi olla vallitseva käsitys teknisen ja sosiaalisen näkökannan yhteensopimattomuudesta; tällöin tekninen viittaa kausaalisuuteen ja sosiaalinen tulkintaan. Yksi tapa lähestyä tätä kysymystä on palata ensimmäisiin periaatteisiin. Aristoteles oli ensimmäinen, joka esitti näkemyksen tuotannosta. Hänen teoriansa perustui kahteen lähestymistapaan: analyysin menetelmä ja retoriikka. Aristoteleen duaalisen suunnittelun teorian löytäminen johti hypoteesiin, jonka mukaan uusi yhdennetty suunnittelun käsite saattaisi tuottaa yleisen ratkaisun. Tutkimuksen päätavoitteeksi otettiin seuraava: kokonaisvaltaisen filosofisen ja käsitteellisen kehikon ja teknisiä sekä sosiaalisia ilmiöitä yhdistävän suunnittelumallin kehittäminen, ja tästä johtuvan teorian käyttäminen nykyistä parempien suunnittelu- ja suunnittelujohtamistapojen kehittämiseen. Tutkimustavoitteen operationalisointia ja tutkimusmetodologian valitsemista varten esitettiin neljä pääasiallista tutkimuskysymystä: (1) Mitkä ovat suunnittelun viitekehykselle oleelliset filosofiset ideat? (2) Mitkä ovat antiikin suunnitteluteorioiden (analyysin menetelmä ja retoriikka) perusluonteiset käsitteet antiikin Kreikan ja nykyajan näkökulmasta? (3) Minkälainen uusi suunnittelumalli voidaan luoda näiden kahden lähestymistavan pohjalta? (4) Kuinka tämä uusi malli hyödyttää suunnittelun ja suunnittelujohtamisen käytäntöä? Tutkimuskysymyksiin vastaamiseksi omaksuttiin suunnittelututkimuksen metodologia. Vastaukset asetettuihin kysymyksiin luotiin argumenttien, löydöksien ja konstruktioiden kautta: (1) Pragmatismin perustellaan olevan positivismia ja konstruktivismia sopivampi filosofinen viitekehys suunnittelulle. (2) Kaksi antiikin lähestymistapaa, analyysin menetelmä ja retoriikka, auttavat selkeyttämään perusluonteisia suunnittelukäsitteitä. Suunnitteluongelmien ja -ratkaisujen sisältäessä vaihtelevassa määrin kausaliteettia ja tulkintaa, nämä lähestymistavat täytyy yhdentää kattavamman suunnittelun käsitteellistämisen aikaansaamiseksi. (3) Uusi kokonaisvaltainen suunnittelumalli luotiin valaisemaan suunnittelun perusluonteisten käsitteiden välisiä suhteita. Uusi malli kuvaa suunnitteluprosessin rakennetta. (4) Kolme tapaustutkimusinterventiota suoritettiin mallin arvioimiseksi sekä sen käytön tukemiseksi. Mallin alustava toimeenpano käytännön toteutuksien muodossa sai aikaan huomattavia määrällisiä ja laadullisia parannuksia. Kaiken kaikkiaan saa suunnittelututkimuksen ala tämän tutkimuksen myötä kolme tiedonlisää: uuden suunnitteluprosessimallin formalisointi; suunnittelun oppiaineen aatehistorian valaiseminen; sekä suunnitteluun ja sen johtamiseen liittyvien ydintermien, käsitteiden ja näiden välisten suhteiden selkeyttäminen.
Description
Supervising professor
Puttonen, Jari, Prof., Aalto University, Department of Civil Engineering, Finland
Thesis advisor
Koskela, Lauri, Prof., University of Huddersfield, UK
Keywords
design, design activity, design process, method of analysis, rhetoric, strategies of inquiry, building design, building design management, suunnittelu, suunnittelutoiminta, suunnitteluprosessi, analyysin menetelmae, retoriikka, tutkimuksen strategiat, rakennussuunnittelu, suunnittelun johtaminen
Other note
Citation