Kivihiili- ja turvevoimalaitosten sivutuotteet ja niiden hyötykäyttö

Thumbnail Image

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

Helsinki University of Technology | Master's thesis
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author
Location:
P1 Ark Aalto

Authors

Date

1997

Department

Konetekniikan osasto

Major/Subject

Energiatalous ja voimalaitosoppi

Mcode

Ene-59

Degree programme

Language

fi

Pages

vi + 89

Series

Abstract

Polttoprosessien sivutuotteina syntyy voimalaitoksilla tuhkaa ja erilaisia rikinpoistotuotteita. Näitä sivutuotteita ja niiden hyötykäyttömahdollisuuksia on Suomessa tutkittu jo useamman vuosikymmenen ajan. Voimalaitosprosessien ja polttoaineiden muutokset vaikuttavat kuitenkin sivutuotteiden ominaisuuksiin sekä niiden soveltuvuuteen hyötykäyttöön. Tämän työn tarkoituksena on ollut selvittää Suomen kivihiili ja turvevoimalaitoksilla kertyvien sivutuotteiden määrät, hyötykäyttökohteet ja -asteet viime vuosina. Selvityksen alussa kuvataan tuhkien ja rikinpoistotuotteiden syntymiseen liittyvät voimalaitosprosessit, syntyneiden sivutuotteiden ominaisuudet sekä viimeaikaisten prosessimuutosten vaikutukset syntyviin sivutuotteisiin. Kirjallisuusselvityksen ja haastattelujen perusteella kuvataan myös sivutuotteiden soveltumista eri hyötykäyttökohteisiin ja hyötykäytön mahdolliset esteet. Osana työtä lähetettiin Suomen energiantuotantolaitoksille kysely, josta saatujen tulosten perusteella selvitettiin Suomessa syntyneiden sivutuotteiden määrät, hyötykäyttökohteet ja -asteet vuosilta 1994-1996. Kyselyn tuloksissa on mukana 12 turve- ja 13 kivihiilivoimalaitosta, jotka yhteensä vastaavat noin 40 % Suomen kokonaisenergiantuotannosta ja lähes täysin Suomen turve- ja kivihiilituotantoa. Sivutuotteita syntyy vuosittain vajaa 1,2 miljoonaa tonnia, josta noin 70 % on kivihiilituhkaa. Sivutuotteiden kokonaishyötykäyttöaste on kyselyvuosina ollut hieman yli 60 %. Korkein hyötykäyttöaste on kivihiilen pohjatuhkalla ja -kuonalla sekä rikinpoistokipsillä (n. 80 %) ja alhaisin puolikuivan rikinpoistomenetelmän tuotteella (n. 40 %). Turvetuhkan hyötykäyttö on kasvanut, ollen vuonna 1996 yli 60 %. Työssä on myös verrattu Suomen tuloksia EU:n ja USA:n vastaaviin hyötykäyttölukuihin. Työssä on tarkasteltu miten erilaiset jätehuoltomääräykset, EU-direktiivit (erityisesti valmisteilla oleva kaatopaikkadirektiivi) ja jäteverotus vaikuttavat sivutuotteiden hyötykäyttöön ja loppusijoitukseen Suomessa, EU:ssa ja USA:ssa.

Description

Supervisor

Mankki, Pirjo

Thesis advisor

Nikula, Anneli

Keywords

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-2020120344244

Collections

[dipl] Teknillinen korkeakoulu / TKK