aalto1 untyped-item.component.html
Donald Judd: Kalustesuunnittelua taiteen ja muotoilun rajalla
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Bachelor's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
Department
Major/Subject
Mcode
Language
fi
Pages
36
Series
Abstract
Donald Judd (1928–1994) on keskeinen hahmo minimalistisessa taiteessa, jonka veistokset ovat kyseenalaistaneet perinteisiä taiteen määritelmiä. Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan kuitenkin vähemmälle huomiolle jäänyttä osa-aluetta Juddin tuotannosta: hänen suunnittelemiaan käyttöesineitä, erityisesti huonekaluja. Tutkielmassa analysoidaan Juddin huonekalujen ja veistosten välistä suhdetta, keskittyen erityisesti niiden materiaalisuuteen, muotoon ja funktioon. Työssä tutkitaan myös, miten esitysympäristö vaikuttaa siihen, tulkitaanko esine taide- vai käyttöesineeksi.
Tutkimuksen keskiössä on Juddin omistama 101 Spring Street -rakennus New Yorkissa. Rakennus toimi Juddin kotina, työtilana ja näyttelytilana, ja se tarjoaa ainutlaatuisen kontekstin tarkastella esineiden tulkintaa. Tutkielmassa selvitetään, miten rakennuksen arkkitehtuuri ja Juddin omat ajatukset huonekaluista vaikuttavat käsitykseen hänen teoksistaan.
Tutkimus osoittaa, että Juddin huonekalut jakavat monia samoja esteettisiä periaatteita hänen veistostensa kanssa. Näitä ovat esimerkiksi minimalistinen muotokieli, tietyt mittasuhteet ja teolliset materiaalit, kuten teräs ja vaneri. Samalla esitysympäristö vaikuttaa merkittävästi siihen, miten Juddin esineet tulkitaan. Esimerkiksi 101 Spring Streetin kaltaisessa tilassa huonekalut eivät ole pelkästään käyttöesineitä, vaan ne osallistuvat aktiivisesti tilan kokemukseen.
Juddin "On Furniture" -esseessä (1987) esitetään selkeä erottelu huonekalujen ja taiteen välillä: huonekalun tulee palvella käytännöllistä tarkoitusta, kun taas taideteos voi olla olemassa ilman funktiota. Tutkielma kuitenkin kyseenalaistaa tämän jyrkän rajan. Juddin oma tuotanto osoittaa, että toiminnallisuus ja esteettinen ulkonäkö voivat kietoutua toisiinsa, ja esine voi olla samanaikaisesti sekä käyttö- että taide-esine.
Voidaan todeta, että Juddin tuotanto haastaa hänen omat käsityksensä taiteen ja muotoilun välisistä rajoista. Hänen teoksensa osoittavat, että esineen tulkinta ei ole yksiselitteistä, vaan se määrittyy sekä esineen ominaisuuksista että sen esityskontekstista.