aalto1 untyped-item.component.html
Counterparty credit risk in bilateral hedging within energy markets
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Science |
Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
en
Pages
77
Series
Abstract
As the global energy consumption grows at an accelerating rate, decarbonization measures and sustainable and reliable energy become increasingly important. Bilateral Power Purchase Agreements (PPAs) have gained noticeable traction as hedging instruments in recent years, as firms want to secure electricity at a pre-agreed price for up to 25 years in advance. However, while bilateral PPAs mitigate market risk that stems from the volatility and uncertainty of future electricity prices, they introduce counterparty credit risk, which refers to the risk that either party may fail to meet their contractual obligations.
Quantifying counterparty credit risk from the perspective of an electricity producer and retailer is essential to ensure that PPA terms are reasonable and that the PPAs are ultimately completed without premature terminations. Two common methods to mitigate this risk are setting a collateral requirement for the counterparty and including a credit value adjustment (CVA) add-on to the contract price. Determining the right balance of these requirements is challenging but also critical: too low requirements expose the electricity producer and retailer to excessive risk, whereas overly high requirements pose unnecessary financial strain on the counterparty and may potentially encourage it to turn to competitors.
This thesis presents a decision tree model that probabilistically estimates the earnings coming from a single bilateral PPA. A case study compares the expected earnings from accepting the contract to those from declining it, as well as to hypothetical but realistic alternative hedging strategies. The collateral requirement and the CVA add-on are then used to adjust the earnings to an acceptable risk level. In the end, a sensitivity analysis of the earnings confidence level is conducted, and both the model and the case study results are critically evaluated.
Kun globaali energiankulutus kasvaa entistä nopeammin, hiilidioksidipäästöjen vähentäminen sekä kestävä ja luotettava energia nousevat entistä tärkeämmiksi puheenaiheiksi. Bilateraaliset eli kahdenväliset sähkönostosopimukset (PPA-sopimukset, engl. Power Purchase Agreement) ovat viime vuosina yleistyneet sähkön hinnanvaihtelun suojauskeinoina, kun yritykset haluavat hankkia sähköä ennalta sovittuun hintaan jopa 25 vuodeksi eteenpäin. Vaikka sähkön hinnanvaihteluihin liittyvät riskit vähenevät PPA-sopimuksien myötä, näihin sopimuksiin kuitenkin sisältyy vastapuoliluottoriskiä. Tällä tarkoitetaan riskiä siitä, että jompikumpi osapuoli ei täytä sopimusvelvoitteitaan.
Sähköntuottajan ja -myyjän näkökulmasta vastapuoliluottoriskin kvantifiointi on keskeisessä roolissa, jotta PPA-sopimusten ehdot olisivat kohtuullisia ja sopimukset onnistuisivat. Kaksi yleistä tapaa pienentää tätä riskiä ovat vastapuolelta vaadittava vakuus sekä sopimushinnan CVA-lisä (engl. credit value adjustment). Oikean tasapainon löytäminen on haastavaa mutta myös olennaista: liian alhaiset vaatimukset altistavat sähköntuottajan ja -myyjän turhan suurelle riskille, kun taas liialliset vaatimukset voivat rasittaa vastapuolta taloudellisesti ja jopa ajaa sen kilpailjoille.
Tämä diplomityö esittelee päätöspuumallin, joka arvioi yksittäisen PPA-sopimuk\-sen tuottoja. Tapaustutkimuksessa hyväksytyn sopimuksen ennustettuja tuottoja vertaillaan tilanteeseen, jossa se hylättäisiin, sekä hypoteettisiin mutta realistisiin vaihtoehtoisiin suojaussopimuksiin. Tämän lisäksi sopimuksen tuotot nostetaan hyväksyttävälle riskitasolle vakuutta ja CVA-lisää käyttämällä. Lopuksi tuottojen luottamustasoa tarkastellaan herkkyysanalyysin avulla, ja päätöspuumallia sekä tapaustutkimuksen tuloksia arvioidaan kriittisesti.