aalto1 untyped-item.component.html
Riskienhallinta eurooppalaisissa corporate governance -suosituksissa: Suositusten kehitys ja maaspesifien muuttujien vaikutus
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Business |
Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
fi
Pages
73
Series
Abstract
Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena oli analysoida riskienhallinnan ohjeistuksia eurooppalaisten valtioiden corporate governance -suosituksissa. Tutkielman ensimmäisessä osassa analysoitiin sisältöanalyysin keinoin suosituksia ja niiden muutoksia vuosien 2003 ja 2011 välillä. Toisessa osassa tavoitteena oli selittää tilastollisin menetelmin miten maaspesifit tekijät vaikuttavat suositusten sisältöön. Empiirinen aineisto muodostui 26 valtiosta.
Tutkimuksessa havaittiin, että riskienhallinnan corporate governance -suositukset ovat kehittyneet viime vuosien aikana. Eniten parantuivat periaatteita ja raportointia koskevat suositukset, mikä on rohkaisevaa, sillä niiden sääntely on ollut tähän mennessä tasoltaan heikointa. Käytännön riskienhallintatyön suositukset ovat kuitenkin edelleen laajimpia, vaikka niiden kehitys näyttääkin hidastuneen. On kuitenkin huomattava, että riskienhallintaa koskevaa corporate governance säätelyn taso jää Euroopassa vielä suhteellisen alhaiseksi. Yksittäisistä indeksin alueista parhaiten täytettiin hallituksen, tilintarkastajien ja tarkastusvaliokunnan tehtävien suositukset. Indeksissä oli myös kohtia, jotka jäivät yhtenä tai useampana vuonna kokonaan ilman mainintaa, kuten vaatimukset riskienhallinnan ulottamisesta läpi koko organisaation ja riskien luokittelusta aikajänteen perusteella.
Tutkielmassa ei löydetty tukea maaspesifien muuttujien, eli kulttuurin, oikeusjärjestelmien tai rahoitusmarkkinoiden yhteydestä suositusten sisältöön, mikä on yllättävää. Suosituksissa esiintyi kuitenkin suurta vaihtelua maiden kesken, mikä indikoi, ettei Euroopassa ole muotoutumassa myöskään yhtä yhtenäistä corporate governance -säännöstöä.