Tuloksellisen liiketoiminnan ja kirjallisen kulttuurin yhteensovittaminen digitalisoituvassa yhteiskunnassa

Thumbnail Image

Files

master_Muuronen_Ilmo_2021.pdf (1.33 MB)

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Business | Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

Authors

Date

2021

Department

Markkinoinnin laitos

Major/Subject

Mcode

Degree programme

Marketing

Language

fi

Pages

96

Series

Abstract

Yritysten tehokkuuspaineiden, globalisaation ja teknologisen kehityksen kiihtyessä moni ala joutuu tilanteeseen, jossa sen pitää määritellä itseään uudelleen tai vähintään muokata omia liiketoimintamallejaan. Kirja-ala on ala, joka on poikkeuksellisen suuren murroksen edessä digitalisaatiosta johtuen. Tämän tutkielman tarkoituksena on kuvata mahdollisimman tarkasti kirja-alan haasteita ja mahdollisuuksia digitalisoituvassa yhteiskunnassa sekä tarkastella kirja-alan sisällä vallitsevia institutionaalisia logiikoita ja näiden logiikoiden yhteensovittamista. Teoreettinen viitekehykseni on institutionaalisten logiikoiden teoria, jolla tarkoitetaan inhimillistä käyttäytymistä kuvaavia normeja, sääntöjä, käytänteitä ja uskomuksia Päädyin tähän teoriaan, sillä tutkimuksessa tutkitaan alan sisällä tapahtuvia muutosprosesseja ja tutkimuksessa oleellista on kahden erityyppisen logiikan olemassaolo saman alan sisällä. Nähdäkseni kirja-ala joutuu tasapainoilemaan kahden logiikan välillä: tuloksellisen liiketoiminnan sekä kirjallisen kulttuurin samanaikainen huomioon ottaminen saattaa olla ongelmallista monissakin tilanteissa. Institutionaalisten logiikoiden teoriaa on hyödynnetty paljon nimenomaan muutoksen tutkimisessa. Suoritin datan keräämisen tutkielmaa varten käyttäen puolistrukturoituja kvalitatiivisia haastatteluja. Ontologisena ja epistemologisena tutkimusparadigmana tässä tutkimuksessa olen käyttänyt subjektiivista lähestymistapaa. Tutkielmassa metodologisena lähtökohtana on laadullinen ja subjektiivinen näkökulma, tarkemmin sanottuna ankkuroitu teoria (grounded theory) sekä abduktiivinen analyysi, ja data-analyysin metodologisena inspiraationa käytin Gioia-metodia. Empiirisen tutkimuksen avulla löysin kolme yläkategoriaa datasta: 1) teknologisesta kehityksestä johtuva muutos, 2) ansaintamallin kestävyys ja tulevaisuus ja 3) sisällön merkitys, laatu ja hinta. Nämä kolme kategoriaa rakensin alemman tason koodeista hyödyntäen Gioia-metodia. Näiden kolmen kategorian yläpuolelle muodostui vielä ylin kategoria, arvokonflikti, joka perustuu institutionaalisten logiikoiden teoriaan. Tuloksia ja teoriaa sekä muuta tutkimusta vertailemalla tein kolme eri skenaarioita kirja-alan tulevaisuudesta sekä ohjeita kirja-alalle.

Due to efficiency in business life, globalization, and technological development many sectors find themselves in a situation where they must redefine themselves or at least reshape their business models. The book publishing industry is an industry that is facing an exceptionally large changes due to digitalization. The purpose of this study is to describe the challenges and opportunities of the book publishing industry in a digital society and to examine the institutional logics that exist within the book publishing industry and the coexistence of these logics. My theoretical frame in this study is the theory of institutional logics. Institutional logics refers to the norms, rules, practices, and beliefs that describe human behavior. In my view the book publishing industry must find a balance between two logics: Coexistence of a profitable business and a literary culture can be problematic in many situations. The theory of institutional logics has been widely utilized specifically to examine changes in organization. I collected data for this study using semi-structured qualitative interviews. I used subjective approach as an ontological and epistemological paradigm. The methodological starting point in this study is a qualitative and subjective perspective, more precisely grounded theory and abductive analysis and I used the Gioia method as the methodological inspiration for data analysis. Using empirical research I found three upper categories in the data, 1) change due to technological development, 2) the future and the ethics of the revenue model, and 3) relevance, quality, and price of literary content. I built these three categories from lower-level codes using the Gioia method. Above these three categories I formed the highest category which is a value conflict based on the theory of institutional logics. I made three different future scenarios for the book publishing industry by comparing the results of empirical research and theoretical background. I also made some future guidelines for the book publishing industry.

Description

Thesis advisor

Töytäri, Pekka

Keywords

kirja-ala, kustantaminen, institutionaaliset logiikat, arvokonflikti, digitalisaatio

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-202108228330

Collections

[gradu] Kauppakorkeakoulu / BIZ