Rethinking the working week: How a four-day workweek shapes wellbeing and productivity

Thumbnail Image

Files

master_Krekula_Olivia_2025.pdf (1.21 MB)

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Business | Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

Authors

Date

2025-04-25

Department

Major/Subject

Mcode

Degree programme

Master's programme in People Management and Organizational Development

Language

en

Pages

117

Series

Abstract

The four-day workweek (4DWW) has gained increasing attention in recent years, attracting both advocates and critics. Proponents emphasize the model’s potential to enhance employee well-being and improve the balance between work and personal life. In contrast, critics express concerns about possible negative effects on economic growth and employment. Nonetheless, several broader societal and organizational trends are placing pressure on traditional work structures. These include the growing demand for flexible work arrangements and the urgent need to support the wellbeing of the Finnish workforce. In this context, the 4DWW is being explored as a potential response to these emerging challenges. This study focuses on individuals who have worked in a 4DWW organization for 0.5 to 5 years and explores their experiences of how this working model has influenced their ways of working, wellbeing and productivity. A qualitative approach was adopted, and data were collected through ten semi-structured interviews. The data were analysed using reflexive thematic analysis, and the key findings were interpreted through the theoretical framework of this thesis, which combines the Knowledge Worker Productivity (KWP) model by Óskarsdóttir et al. (2022) and the extended Job Demands–Resources model by Demerouti and Bakker (2023). The findings of this study show that both organizational and individual actions play a key role in the successful implementation and sustainability of the 4DWW. The interviews revealed that 4DWW improved employee wellbeing, which in turn increased productivity and reduced perceived workload. These positive effects were reinforced by supportive actions at both the organizational and individual levels. As a result, employee productivity – and ultimately work outcomes – improved. Since there are no standardized models for implementing 4DWW, this study also identifies key prerequisites for making this model of working successful and offers practical recommendations for both organizations and employees. These prerequisites include a focus on core activities, streamlined processes, management support, and ensuring employees have the necessary skills, such as adaptation and prioritization, to manage their workload effectively.

Nelipäiväinen työviikko on noussut viime vuosina yhä näkyvämmäksi ilmiöksi, herättäen sekä kannatusta että kritiikkiä. Mallin kannattajat korostavat työskentelymallin hyvinvointia ja työ- ja yksityiselämän tasapainoa tukevia vaikutuksia, kun taas vastustajat ovat huolissaan mahdollisista seurauksista talouskasvuun ja työllisyyteen. Työelämä on kuitenkin murroksessa ja painetta muuttaa työskentelymallejamme kasvattaa esimerkiksi lisääntynyt tarve joustaville työskentelyratkaisuille ja tarve parantaa työhyvinvoinnin tilaa Suomessa. Nelipäiväinen työviikko voisi tarjota keinon työelämän uudistamiseen ja sen nykyisten haasteiden helpottamiseen. Tutkimuksen keskiössä ovat henkilöt, jotka ovat tehneet nelipäiväistä työviikkoa 0,5–5 vuotta, ja heidän kokemuksensa siitä, kuinka tämä malli on vaikuttanut heidän työskentelytapoihinsa, hyvinvointiinsa ja tehokkuuteensa. Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin, minkä vuoksi aineisto koostuu kymmenestä puolistrukturoidusta haastattelusta. Haastatteluaineisto analysoitiin refleksiivisen temaattisen analyysin avulla. Analyysin jälkeen päälöydöksiä tarkasteltiin tutkielman teoreettisen viitekehyksen valossa, joka yhdistää Óskarsdóttirin ja kollegoiden (2022) tietotyöläisen tuottavuuden mallin sekä Demeroutin ja Bakkerin (2023) laajennetun työn vaatimusten ja resurssien mallin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että sekä organisaation että yksilön toimet ovat keskeisiä nelipäiväisen työviikon onnistuneessa käyttöönotossa ja ylläpidossa. Haastattelut paljastivat nelipäiväisen työviikon parantaneen työntekijöiden hyvinvointia, ja tämä kasvu puolestaan lisäsi tehokkuutta. Nämä positiiviset vaikutukset vahvistuivat organisaation ja yksilöiden toimien avulla. Tämän prosessin seurauksena työntekijöiden produktiivisuus ja työn tulos paranivat. Koska nelipäiväisen työviikon toteuttamiselle ja ylläpidolle ei ole yleisiä ohjeita, tämä tutkimus tunnistaa myös keskeisimmät edellytykset nelipäiväisen työviikon onnistumiselle, ja tarjoaa toimintasuosituksia organisaatioille ja sen työntekijöille. Keskeisimpiin nelipäiväisen työviikon edellytyksiin lukeutuvat olennaisiin tehtäviin keskittyminen, prosessien virtaviivaistaminen, johdon tuki sekä huolehtiminen siitä, että työntekijöillä on tarvittavat taidot selviytyä työtaakastaan. Keskeisiä taitoja ovat muun muassa työtapojen sopeuttaminen ja priorisointikyky.

Description

Supervisor

Vuorenmaa, Hertta

Thesis advisor

Vuorenmaa, Hertta

Keywords

4-day workweek, 4DWW, employee efficiency, productivity, employee wellbeing, knowledge worker productivity

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-202505163716

Collections

[gradu] Kauppakorkeakoulu / BIZ