Maakuntalentojen lakkauttamisen ja junayhteyksin korvaamisen taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset

dc.contributorAalto-yliopistofi
dc.contributorAalto Universityen
dc.contributor.advisorOjala, Jouni
dc.contributor.authorTaskinen, Juuso
dc.contributor.schoolInsinööritieteiden korkeakoulufi
dc.contributor.supervisorIlmavirta, Tuomas
dc.date.accessioned2025-01-28T09:27:12Z
dc.date.available2025-01-28T09:27:12Z
dc.date.issued2024-11-29
dc.description.abstractLentoliikenne vastaa 2,5 % maailman hiilidioksidiekvivalenttipäästöistä ja 3,5 % efektiivisistä päästöistä. Akkuteknologia mahdollistaa tällä hetkellä vain pienten lentokoneiden operointia. Sustainable Aviation Fuel on sertifioitu käytettäväksi korkeintaan 50 % konsentraationa tavallisen kerosiinin kanssa. Lisäksi lentokoneiden valmistajilla on suuri taloudellinen kannustin tuottaa mahdollisimman polttoainetehokkaita lentokoneita, sillä kerosiinin hinta on ollut korkea. Täten kestävyyden kannalta seuraava vaihtoehto on leikata turhia, taloudellisesti epäkannattavia lentoreittejä. Suomen hallitus ja kaupungit ovat päättäneet tukea maakuntalentoja 37,2 milj. € edestä vuosina 2024–2026. Kaikkiin maakuntalentojen kohteisiin Maarianhaminaa lukuun ottamatta on olemassa suora junayhteys Helsinkiin. Täten voidaan verrata muiden maakuntalentojen kannattavuutta vastaaviin junayhteyksiin. Työssä tutkitaan maakuntalentojen ja kahden muun kotimaan lentoreittejä kustannus- ja päästötehokkuuden kannalta ja verrataan vastaavan junaoperoinnin kustannuksiin ja päästöihin. Työssä lasketaan aluksi junavuorojen ja lentojen määrä ja kapasiteetti. Tämän jälkeen työssä lasketaan kustannukset ja päästöt molemmille kulkumuodoille. Lisäksi lasketaan matkustusaika keskustasta keskustaan ja maakuntakaupungista Helsinki-Vantaalle mahdollista tulevaisuuden Finnairin ja VR:n välistä yhteistyötä varten. Lopuksi työssä vertaillaan saatuja lukemia ja ehdotetaan vaihtoehtoratkaisuja maakuntalentojen operointia varten. Työssä käy ilmi, että lentojen kapasiteetin voi pienellä kalustomäärällä korvata joko junien lisävuoroilla tai laajentamalla olemassa olevien IC-junavuorojen vaunumäärää. Päästölaskelmat kertovat selkeästi, että junamatkustaminen on joillain reiteillä jopa satoja kertoja lentämistä päästötehokkaampaa. Kustannuslaskelmat osoittavat, että junaoperointi on lentämistä jokseenkin kustannustehokkaampaa, lentojen täyttöaste huomioiden. Matkustusaika keskustasta keskustaan on kaikilla reiteillä lähestulkoon sama Kajaanin ja Kemin lentoja lukuun ottamatta. Täten junaoperointia on edes harkittava vaihtoehtona matkustajalennoille päätöksenteossa. Tulevaisuudessa Finnairin ja VR:n yhteistyö pystyisi saattamaan maakuntalennot sopusuhtaiseen päätökseen.fi
dc.format.extent24
dc.format.mimetypeapplication/pdfen
dc.identifier.urihttps://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/133759
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:aalto-202501282044
dc.language.isofien
dc.programmeInsinööritieteiden kandidaattiohjelmafi
dc.programme.majorRakennettu ympäristöfi
dc.programme.mcodeENG3044fi
dc.subject.keywordlentoliikennefi
dc.subject.keywordhenkilöjunaliikennefi
dc.subject.keywordmaakuntalennotfi
dc.subject.keywordlentoratafi
dc.titleMaakuntalentojen lakkauttamisen ja junayhteyksin korvaamisen taloudelliset ja ympäristölliset vaikutuksetfi
dc.typeG1 Kandidaatintyöfi
dc.type.dcmitypetexten
dc.type.ontasotBachelor's thesisen
dc.type.ontasotKandidaatintyöfi
local.aalto.openaccessno

Files

Original bundle

Now showing 1 - 1 of 1
Loading...
Thumbnail Image
Name:
Taskinen_Juuso_2024.pdf
Size:
227.87 KB
Format:
Adobe Portable Document Format