Maakuntalentojen lakkauttamisen ja junayhteyksin korvaamisen taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset
No Thumbnail Available
Files
Taskinen_Juuso_2024.pdf (227.87 KB) (opens in new window)
Aalto login required (access for Aalto Staff only).
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Insinööritieteiden korkeakoulu |
Bachelor's thesis
Electronic archive copy is available locally at the Harald Herlin Learning Centre. The staff of Aalto University has access to the electronic bachelor's theses by logging into Aaltodoc with their personal Aalto user ID. Read more about the availability of the bachelor's theses.
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2024-11-29
Department
Major/Subject
Rakennettu ympäristö
Mcode
ENG3044
Degree programme
Insinööritieteiden kandidaattiohjelma
Language
fi
Pages
24
Series
Abstract
Lentoliikenne vastaa 2,5 % maailman hiilidioksidiekvivalenttipäästöistä ja 3,5 % efektiivisistä päästöistä. Akkuteknologia mahdollistaa tällä hetkellä vain pienten lentokoneiden operointia. Sustainable Aviation Fuel on sertifioitu käytettäväksi korkeintaan 50 % konsentraationa tavallisen kerosiinin kanssa. Lisäksi lentokoneiden valmistajilla on suuri taloudellinen kannustin tuottaa mahdollisimman polttoainetehokkaita lentokoneita, sillä kerosiinin hinta on ollut korkea. Täten kestävyyden kannalta seuraava vaihtoehto on leikata turhia, taloudellisesti epäkannattavia lentoreittejä. Suomen hallitus ja kaupungit ovat päättäneet tukea maakuntalentoja 37,2 milj. € edestä vuosina 2024–2026. Kaikkiin maakuntalentojen kohteisiin Maarianhaminaa lukuun ottamatta on olemassa suora junayhteys Helsinkiin. Täten voidaan verrata muiden maakuntalentojen kannattavuutta vastaaviin junayhteyksiin. Työssä tutkitaan maakuntalentojen ja kahden muun kotimaan lentoreittejä kustannus- ja päästötehokkuuden kannalta ja verrataan vastaavan junaoperoinnin kustannuksiin ja päästöihin. Työssä lasketaan aluksi junavuorojen ja lentojen määrä ja kapasiteetti. Tämän jälkeen työssä lasketaan kustannukset ja päästöt molemmille kulkumuodoille. Lisäksi lasketaan matkustusaika keskustasta keskustaan ja maakuntakaupungista Helsinki-Vantaalle mahdollista tulevaisuuden Finnairin ja VR:n välistä yhteistyötä varten. Lopuksi työssä vertaillaan saatuja lukemia ja ehdotetaan vaihtoehtoratkaisuja maakuntalentojen operointia varten. Työssä käy ilmi, että lentojen kapasiteetin voi pienellä kalustomäärällä korvata joko junien lisävuoroilla tai laajentamalla olemassa olevien IC-junavuorojen vaunumäärää. Päästölaskelmat kertovat selkeästi, että junamatkustaminen on joillain reiteillä jopa satoja kertoja lentämistä päästötehokkaampaa. Kustannuslaskelmat osoittavat, että junaoperointi on lentämistä jokseenkin kustannustehokkaampaa, lentojen täyttöaste huomioiden. Matkustusaika keskustasta keskustaan on kaikilla reiteillä lähestulkoon sama Kajaanin ja Kemin lentoja lukuun ottamatta. Täten junaoperointia on edes harkittava vaihtoehtona matkustajalennoille päätöksenteossa. Tulevaisuudessa Finnairin ja VR:n yhteistyö pystyisi saattamaan maakuntalennot sopusuhtaiseen päätökseen.Description
Supervisor
Ilmavirta, TuomasThesis advisor
Ojala, JouniKeywords
lentoliikenne, henkilöjunaliikenne, maakuntalennot, lentorata