Parametric study of gas bubbling

dc.contributorAalto-yliopistofi
dc.contributorAalto Universityen
dc.contributor.advisorPitkälä, Jyrki
dc.contributor.authorKoskinen, Kari
dc.contributor.departmentMateriaali- ja kalliotekniikan osastofi
dc.contributor.schoolTeknillinen korkeakoulufi
dc.contributor.schoolHelsinki University of Technologyen
dc.contributor.supervisorJokilaakso, Ari
dc.date.accessioned2020-12-03T22:16:02Z
dc.date.available2020-12-03T22:16:02Z
dc.date.issued1998
dc.description.abstractTeoreettisessa osassa tätä työtä keskitytään selvittämään nesteelle ominaista sekoittumista ja tähän liittyviä parametrejä, kuten kuplien tekemää työtä, sekoitusenergiaa, nesteen kiertovirtauksia sekä kierto- ja sekoittumisaikaa. Kirjallisuusosan pyrkimyksenä on luoda kuva tärkeimmistä tällä hetkellä sekoittumisen ja sekoittumisajan määrittämiseen käytetyistä teorioista ja malleista sekä näiden eroista. Koska erilaisia sekoittumista koskevia malleja on huomattava määrä ei kattavaa erittelyä pyritty tekemään. Kokeellisessa osassa pyritään selvittämään eri parametrien, kuten esim. tiheyden ja viskositeetin muutosten vaikutusta kaksifaasilaskenta-rutiinin toimintaan ja luotettavuuteen. Lisäksi kokeellisessa osassa tutkitaan laskentamallin kykyä mallintaa sulissa metalleissa, kuten kuparissa ja teräksessä, tapahtuvaa kuplitusta. Laskentamallin luotettavuutta pyrittiin määrittämään vertaamalla mallista saatua tietoa dimensiottomien lukujen avulla kuplan muotoa ennustavaan diagrammiin. Kaksifaasilaskennassa käytettiin Fluent[TM] 4.32 virtauslaskentaohjelmistoa ja sen VOF-menetelmää, joka seuraa faasirajapintojen liikettä laskentahilassa tilavuusosuuksina. Itse laskentahila oli aksiaalisymmetrinen ja kaasun injektoiminen malliin tapahtui hilan symmetria-akselin suuntaisesti. Tutkittuja parametrejä olivat nesteen tiheys, viskositeetti, pintajännitys sekä kostutuskulma. Lisäksi tutkittiin nesteen lämpötilan noston aiheuttamia muutoksia tuloksiin. Laskentamallin soveltumista sulien metallien mallinnukseen kokeiltiin tekemällä laskennat sekä kuparille (1300°C), että teräkselle (1300°C). Näiden tulosten pohjalta voidaan sanoa laskentamallin kykenevän mallintamaan sulia metalleja tietyin rajoituksin.fi
dc.format.extent75
dc.identifier.urihttps://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/85862
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:aalto-2020120444700
dc.language.isofien
dc.programme.majorMateriaalien valmistustekniikkafi
dc.programme.mcodeMak-77fi
dc.rights.accesslevelclosedAccess
dc.titleParametric study of gas bubblingen
dc.titleKaasukuplituksen parametritutkimusfi
dc.type.okmG2 Pro gradu, diplomityö
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.publicationmasterThesis
local.aalto.digiauthask
local.aalto.digifolderAalto_40592
local.aalto.idinssi13127
local.aalto.inssilocationP1 Ark V80
local.aalto.openaccessno

Files