Managing Inter-Company Networks in Projects

Abstract

Tutkimus käsittelee yritysverkostojen johtamista ja verkostoituneen projektin valmisteluvaihetta eräässä yrityksessä. Sen tavoitteena on selvittää, miten verkostoitunut, orkestrointi projekti tulee valmistella ja mitä vaatimuksia se asettaa yrityksen riskienhallintajärjestelmälle. Tutkimuksessa suunniteltiin prosessimalli projektin valmisteluun ja arvioitiin sen sekä nykyisen riskienhallintajärjestelmän sopivuus orkestrointiprojekteihin.

Tutkimuksessa on neljä osaa. Ensimmäisessä osassa kirjallisuudesta kerättiin tietoa liittyen yritysverkostojen ominaisuuksiin ja menestystekijöihin sekä tutkittiin, mitä ominaispiirteitä liittyy orkestrointiprojekteihin. Yritysverkostoille löydettiin erilaisia ominaisuuksia liittyen verkoston rakenteeseen, partnerien valintaan sekä verkostojen menestystekijöihin ja riskeihin. Orkestrointiprojekteille tunnistettiin erilaisia rooleja, joita orkestrointiverkostoissa esiintyy. Kirjallisuudesta löydettyjä seikkoja voitiin käyttää hyväksi tutkimuksen myöhemmissä vaiheissa erityisesti suunniteltaessa mahdollisimman toimivaa prosessimallia.

Toisessa osassa analysoitiin kohdeyrityksen tietotaitoa verkostoituneiden projektien hallinnassa lähinnä kohdeyrityksen henkilöstöä haastattelemalla. Ongelmana havaittiin dokumentaation puute, jolloin tietotaito on vain yksittäisten henkilöiden tiedossa. Todellisen osaamisen selvittäminen on tällöin vaikeaa.

Kolmannessa osassa suunnitellun prosessimallin pohjana käytettiin kohdeyrityksen olemassa olevia prosesseja sisäänajon helpottamiseksi. Prosessimalli kehitettiin käyttäen kirjallisuudesta löytyneitä menestystekijöitä. Kehitettyä mallia on tarkoitus kehittää kohdeyrityksessä jatkossa pidemmälle, kun kokemukset sen käytöstä lisääntyvät.

Viimeisessä osassa kehitetty prosessimalli arvioitiin sovittaen aikaisemmin toteutettu projekti siihen ja arvioimalla sen sopivuutta menneeseen projektiin. Uuden prosessimallin todettiin tuovan lisää rakenteellisuutta projektin valmisteluun sekä uusia näkökulmia kannattavuuden ja partnerien arviointiin. Vastaavasti myös riskienhallintajärjestelmän sisältö arvioitiin ja sen sisältö muuttui verkostoituneen ympäristön paremmin huomioonottavaksi.