aalto1 untyped-item.component.html
Sementtityypin, silikan ja huokostamisen vaikutus betonin kuivumiseen
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Helsinki University of Technology |
Master's thesis
Location:
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
Department
Major/Subject
Mcode
Rak-82
Degree programme
Language
fi
Pages
103
Series
Abstract
Tutkimuksessa on tutkittu sementtityypin, silikan ja huokostamisen vaikutusta nopeasti kuivuviin betoneihin (itsestään kuivuviin korkealujuuksisiin betoneihin ja voimakkaasti huokostettuihin K30 betoneihin).
Työ koostuu kirjallisuusosasta ja kokeellisesta osasta.
Kirjallisuustutkimuksessa tarkastellaan betonilattioiden päällystettävyyttä, betonin kemiallista kuivumista sekä sementtityypin, silikan, huokostamisen ja säilytysolosuhteiden vaikutusta betonin kuivumiseen.
Laboratoriokokeisiin valittiin normaalisti suhteutetun vertailubetonin lisäksi nopeasti päällystettäviä huokostettuja betoneita ja itsestään kuivuvia korkealujuusbetoneita.
Kaikissa massoissa maksimiraekoko oli #16 mm ja notkeus I - 2 sVB.
Kuivumisnopeutta mitattiin tarkailemalla koekappaleiden painon muutosta, mittaamalla betonin suhteellista kosteuspitoisuutta ja määrittämällä betonin kosteuspitoisuus näytepaloista, joista uunikuivatuksen jälkeen määritettiin lisäksi kemiallisesti sitoutuneen veden määrä.
Kuivumista mitattiin kahdenlaisissa olosuhteissa: vakioilmastohuoneessa (+20 °C ja RH 45%) sekä pakastearkussa (+10 °C ja RH 70%).
Kuivumisnopeutta mitattiin koekappaleella, jolla simuloitiin 150 mm paksua yhteen suuntaan kuivuvaa laattaa.
Koekappaleiden painomuutosten perusteella eniten vettä haihduttivat betonit, joissa sekoitusveden määrä ja vesisementtisuhde oli suuri.
Vakioilmastohuoneessa (+20 °C ja RH 45%) sementtityypillä ei ollut vaikutusta haihtuneen veden määrään.
Silikalla ja ilmamäärällä oli suuri vaikutus betonin kuivumisnopeuteen.
Näytepaloia kuivattamalla ei betonin kuivumisnopeuksia ja kosteuspitoisuuksia voitu verrata keskenään, koska betonien koostumukset erosivat liian paljon toisistaan.
Määritettäessä betonin kosteuspitoisuus painoprosentteina betonissa olevan vapaan, liikumiskykyisen kosteuden määrää ei tiedetä.
Betonin suhteelliset kosteuspitoisuudet määritettiin koekappaleisiin poratuista rei'istä.
Nopeasti päällystettävät betonit kuivuivat vakioilmastohuoneessa (+20 °C ja RH 45%) RH 90%:iin 21 vuorokauden kuivumisajan jälkeen ja RH 80%:iin betonilaadusta riippuen 70 - 9] vuorokauden kuivumisajan jälkeen.
Korkealujuuksiset kuivuivat vakioilmastohuoneessa (+20 °C ja RH 45%) RH 90%:iin alle 7 vuorokauden kuivumisajan jälkeen ja RH 80% :iin 21 - 70 vuorokauden kuivumisajan jälkeen.