Finding One's Own Way in Design - Reflections on Narrative Professional Identity

Thumbnail Image

Files

isbn9789526079462.pdf (6.55 MB)

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Arts, Design and Architecture | Doctoral thesis (monograph) | Defence date: 2018-06-01
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

Authors

Date

2018

Department

Muotoilun laitos
Department of Design

Major/Subject

Mcode

Degree programme

Language

en

Pages

336

Series

Aalto University publication series DOCTORAL DISSERTATIONS, 71/2018

Abstract

The motivation for this study derives from my professional background as a designer. Identity questions began to intrigue me after my graduation, since I felt it was challenging to create my own way in my design work. This guided me to explore how designers and design students create their professional identities and find their own ways in design. Design students particularly encounter identity questions close to their graduation. This identity work emerges both on the personal and the professional level as both influence the developing design identity. The current work environment requires students and young designers to define and communicate professional identities in a clear way, which requires self-awareness and concerning their own, distinct identity. Since design education consists of a variety of programmes from artistic, hands-on approaches to strategic and theoretical studies, designers gain different skills and expertise in design. These professional orientations may conflict with personal interests and cause an identity crisis in creative fields in which professional and personal identities are typically intertwined. Despite the necessity of identity work, it is not systematically supported in design education. The aim of this study is to illustrate the most significant experiences in designers’ lives and how design identity is formed through narratives. This aim is approached from a socio-constructionist perspective that builds on narrative psychology. The participants consist of design entrepreneurs, who have studied Applied Arts and Design (such as furniture and other material-based design), and design students, who have studied Applied Arts and Design and Industrial Design. The data consists of visual and spoken narratives that the participants have produced in the Visual Narrative workshop and creative process reports that the students generated in a course in Aalto ARTS. That is to say, the collected personal stories and creative process reports are treated as narratives that represent their makers’ professional identity. The narratives were analysed through a Narrative Design Identity framework that was constructed in parallel to the workshops. The most significant experiences show the importance of feedback, acknowledgement and the courage to do things in one’s ‘own way’. The narrative tone, linguistic expressions and visual organization influence the presentation and interpretation of one’s own identity. Previous experience and future wishes shape designers’ orientation in design. This can be seen specifically in the design processes, which are navigated by different strategies, such as envisioning, visualization, discussion, and documentation. The narratives also reveal the significant role of individual beliefs, which form the most enduring concept of identity. The findings strongly suggest that design identity is explorative, intrinsically motivated and agentic. Furthermore, emotions and making are significant aspects in the creation of a design identity and one’s own way in design.

Motivaatio tähän tutkimukseen on syntynyt omasta muotoilijataustastani. Aloin kiinnostua identiteettikysymyksistä valmistumiseni jälkeen, koska koin haastavana oman tieni luomisen muotoilutyössäni. Nämä kysymykset johdattivat minut tutkimaan, kuinka muotoilijat ja muotoilun opiskelijat luovat ammatti-identiteettinsä ja oman tiensä muotoilussa. Muotoilun opiskelijat pohtivat identiteettiään erityisesti valmistumisen lähestyessä. Tämä identiteettityö tapahtuu sekä henkilökohtaisella että ammatillisella tasolla, jotka molemmat vaikuttavat kehittyvään muotoiluidentiteettiin. Nykypäivän työympäristö vaatii oman ammatti-identiteetin selkeää määrittelyä ja ilmaisua, mikä puolestaan vaatii tietoisuutta omasta identiteetistä. Muotoiluidentiteetit ja niihin liittyvät tiedot ja taidot eroavat toisistaan johtuen muotoilukoulutuksen laajasta opetustarjonnasta. Tarjonta koostuu sekä taiteellisuutta ja käsin tekemistä painottavista opinnoista että strategisista ja teoreettisista opinnoista. Opintojen suunta voi olla ristiriidassa omien henkilökohtaisten intressien kanssa ja aiheuttaa identiteettikriisin luovilla aloilla, joilla ammatillinen ja henkilökohtainen identiteetti ovat tyypillisesti yhteenkietoutuneita. Siitä huolimatta, että identiteettityö on tarpeellista, sitä ei systemaattisesti tueta muotoilukoulutuksessa. Tämän tutkimuksen tarkoitus on havainnollistaa, mitkä kokemukset muotoilijat kokevat merkityksellisiksi elämässään, sekä kuinka muotoiluidentiteetti rakentuu tarinoiden kautta. Tätä tavoitetta lähestytään sosiaalisen konstruktionismin näkökulmasta, joka tukeutuu narratiiviseen tutkimukseen. Osallistujat koostuvat muotoiluyrittäjistä, jotka ovat opiskelleet taideteollista muotoilua (kuten kalustemuotoilua ja muuta materiaalilähtöistä muotoilua), ja muotoilun opiskelijoista, jotka ovat opiskelleet sekä taideteollista että teollista muotoilua. Tutkimuksen data koostuu visuaalisista ja puhutuista tarinoista, jotka osallistujat ovat luoneet Visuaalinen Narratiivi – työpajoissa, sekä luovien prosessien raporteista, jotka muotoilun opiskelijat ovat tehneet muotoilukurssilla Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa. Näitä tarinoita ja raportteja lähestytään narratiiveina, jotka edustavat kertojansa ammatti-identiteettiä. Kertomukset on analysoitu käyttäen apuna Narratiivinen Muotoiluidentiteetti –viitekehystä, joka on rakennettu yhtäaikaisesti analysointiprosessin kanssa. Merkityksellisimmät kokemukset korostavat palautteen ja hyväksynnän tärkeyttä sekä rohkeutta tehdä asiat omalla tavalla. Kertomuksen sävy, kielelliset ilmaisut ja visuaalinen järjestys vaikuttavat oman identiteetin esittämiseen ja tulkintaan. Aiemmat kokemukset ja tulevaisuuden visiot muokkaavat omaa suuntautumista ja motivaatiota muotoilussa. Tämä näkyy erityisesti luovissa prosesseissa, joissa omaa tietä navigoidaan erilaisin strategioin, kuten visioinnin, visualisoinnin, keskustelujen ja dokumentoinnin avulla. Kertomuksista käy ilmi myös uskomusten merkittävyys ja se, kuinka uskomukset muodostavat identiteetin pysyvimmän osan. Päätelmät viittaavat siihen, että muotoiluidentiteetti on tyypillisesti tutkiskeleva ja sisäisesti motivoitunut ja toimijuudessaan vahva. Lisäksi emootiot ja (käsillä) tekeminen ovat merkittävässä roolissa oman muotoiluidentiteetin ja oman tien luomisessa.

Description

Supervising professor

Mäkelä, Maarit, Prof., Aalto University, Department of Design, Finland

Thesis advisor

Whalen, Jack, Prof. Emeritus, Aalto University, Department of Design, Finland

Keywords

professional identity, visualization, narrative, significant experiences, design education, ammatti-identiteetti, visualisointi, tarina, narratiivi, merkitykselliset kokemukset, muotoilukoulutus

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-60-7946-2

Collections

[diss] Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu / ARTS