aalto1 untyped-item.component.html
Sosiaalisen median vaikutus brändin visuaalisen identiteetin rakentamiseen – Case: Käpylän Kiska
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Bachelor's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
fi
Pages
20+3
Series
Abstract
Keskiössä markkinoinnissa on brändi, jonka tärkeä osa-alue on sen visuaalinen identiteetti. Perinteisen käsityksen mukaan visuaalinen identiteetti muodostuu osa-alueista, joita ovat muun muassa logo, typografia ja värit. Elementeillä haetaan erottuvuutta, tuetaan mainetta ja selkeytetään brändiä. Brändin kannalta tärkeää on myös hallita sitä yrityksen ulkoisten tekijöiden, kuten teknologisten muutosten ja kuluttajien vaatimusten puitteissa. Muutoksena aiempaan, sosiaalisen median painoarvo viestintä- ja markkinointikanavana on kasvanut merkittävästi.
Tässä tutkimuksessa selvitetään, miten sosiaalisen median nousu viestintävälineenä on vaikuttanut perinteiseen käsitykseen visuaalisesta identiteetistä. Tutkimus keskittyy käsittelemään ilmiötä visuaalisen viestinnän muotoilun kysynnän näkökulmasta. Kysynnällä tarkoitetaan erityisesti kuluttajayritysten muuttuneita vaatimuksia viestinnän muotoilulle. Tutkimusta voidaan kuitenkin soveltaa myös laajemmin, sillä se rakentaa yleistä ymmärrystä sosiaalisen median lainalaisuuksista.
Visuaalisen identiteetin kannalta sosiaalisessa mediassa kyseenalaistetaan kaupallisen kuvas-ton esittämistä ja vaaditaan uudenlaista autenttisuutta. Brändit lähentyvät ihmisiä ja henkilöbrändäyksestä tuttuja tekniikoita, kuten selfieitä hyödynnetään. Näin ollen visuaalisen identiteetin perinteiset osa-alueet eivät toimi samalla tavalla brändäyksessä, vaan nousee vaatimus uudenlaisille toimintatavoille. Onkin hedelmällistä pohtia, missä kulkee raja brändin yhteneväi-syyden ja vapaamman, sosiaaliselle medialle tyypillisen, ilmaisun välillä.
Muutoksena aiempaan ovat siis kriittisemmät asenteet brändejä ja kaupallisuutta kohtaan. Z-sukupolvi eli 1996–2009 vuosina syntynyt ikäryhmä hyödyntää sosiaalista mediaa laajasti ja omaa uudenlaisia taitoja siellä toimimiseen. Tutkielmassa selvitetään kohdeyrityksen, Käpylän Kiskan, Z-polvea edustavilta työntekijöiltä heidän mietteitään aihetta kohtaan. Käpylän Kiska toteuttaa lähes kaiken markkinointinsa sosiaalisessa mediassa ja sopii siksi hyvin tapaustutkimuksen kohteeksi. Lisäksi heillä ei ole selkeää markkinointistrategiaa tai visuaalista identiteettiä. Näiden tilalla korostetaan autenttisuutta, huumoria ja kaupallisuuden välttämistä. Samalla Käpylän Kiskan sosiaalinen media kerää näkyvyyttä ja on tunnistettava.
Tutkielma eroaakin aiemmasta tutkimuksesta, koska se kyseenalaistaa vahvasti visuaalisen identiteetin perinteisen käsityksen osana brändiä ja pyrkii etsimään vaihtoehtoisia tapoja viestimiselle. Havaittiin, että tekijät, jotka helpottavat viestinnän ja visuaalisen identiteetin vapautta ovat voiton tavoittelun merkityksettömyys, organisaation joustavuus ja kuluttajamarkkinoilla toimiminen. Samalla tärkeäksi havaittiin kaupallisen kuvaston vähentäminen ja sen korvaaminen tarinallisella inhimillisyydellä.
At the core of marketing lies the brand, a key component of which is its visual identity. Traditionally, visual identity consists of elements such as a logo, typography, and colors. These components are used to create distinction, support reputation, and clarify the brand. From a branding perspective, it is also essential to manage the identity within the constraints of external factors, such as technological changes and consumer demands. A notable shift has occurred with the rise of social media, which has significantly increased its importance as a communication and marketing channel.
This study explores how the rise of social media as a communication medium has influenced the traditional understanding of visual identity. The research focuses on this phenomenon from the perspective of the changing demand for visual communication design. Here, "demand" refers specifically to how consumer-facing businesses are now requiring different approaches to communication design. However, the findings of the study can be applied more broadly, as they contribute to a general understanding of the dynamics and logic of social media.
In the context of visual identity, social media challenges the conventions of commercial imagery and calls for a new kind of authenticity. Brands are becoming more humanized, utilizing techniques familiar from personal branding, such as selfies. Consequently, the traditional components of visual identity no longer function in branding as they once did, and there is an emerging need for new approaches. It is therefore fruitful to consider where the line lies between brand consistency and the freer, more expressive forms typical of social media.
Another shift from previous norms is the increasingly critical attitude toward brands and commercialism. Generation Z, born between 1996 and 2009, makes extensive use of social media and possesses new kinds of skills for engaging in these spaces. This thesis investigates how employees of Käpylän Kiska — who represent Generation Z — perceive these issues. Käpylän Kiska conducts almost all its marketing through social media, making it a suitable case for study. Moreover, the company does not follow a clear marketing strategy or visual identity. Instead, it emphasizes authenticity, humor, and the avoidance of overt commercialism. Despite this, or perhaps because of it, Käpylän Kiska's social media presence is highly visible and recognizable.
This thesis differs from previous research by critically questioning the traditional notion of visual identity as part of branding, aiming instead to explore alternative communication strategies. The findings show that factors enabling more freedom in communication and visual identity include the irrelevance of profit-seeking, organizational flexibility, and operation within consumer markets. Additionally, the reduction of commercial imagery and its replacement with storytelling and human relatability were found to be essential.