Knowledge coproduction and participation in regional river basin management – Case from Finland
No Thumbnail Available
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Engineering |
Master's thesis
Authors
Date
2024-11-18
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Master's Programme in Water and Environmental Engineering
Language
en
Pages
65
Series
Abstract
River basins contain combination of diverse communities and environments. EU’s Water Framework Directive (2000) emphasises inclusion of different stakeholders and local expertise into river basin management, especially to improve its decision-making. Knowledge coproduction is an increasingly common method of sustainable environmental management, which aims to find best solutions to today’s complex challenges that often require combining different disciplines, expertise and views. This study looked at how different stakeholders are involved in the production of knowledge and how information produced by the stakeholders is used in the river basin management. Stakeholders were divided into four different types of knowledge and their correlations with different knowledge claims was investigated using a program specialised in qualitative research (Atlas.ti). There are three knowledge claims which were separated according to whether the knowledge is about current state of the system, its change or the target. In addition to these, a thematic analysis of stakeholders’ views on the uncertainty and reliability of the knowledge used was made based on the interview material. One Finnish sub-basin area, Varsinais-Suomi and Satakunta, served as the regional focus of the work. The research material consisted of literature and six semi-structured interviews. The literature covered main policy and other official documents, as well as literature research that primarily was for background building of the topic and find frame works to use. The results clearly emphasise the use of knowledge produced by governmental in stitutions, mainly consisting of scientific knowledge and size of its subcategories (data, quantitative and qualitative) depending on the knowledge claim. The knowledge produced by experts was perceived as the most uncertainty and unreliability inducing among stakeholders. River basin management would seem to enable some degree of knowledge coproduction, though the use of knowledge from non-governmental stakeholders was not very significant. It seems that the current process does not enable much local decision-making and the higher-level management, politics, strongly influences the management of measures to be made.Valuma-alueet pitävät sisällään yhdistelmän moninaisia yhteisöjä ja ympäristöjä. EUn Vesipuitedirektiivi (2000) korostaa eri sidosryhmien ja paikallisosaamisen osallistamista valuma-alueelliseen vesienhallintaan parantamaan eritoten sen päätöksentekoa. Tiedon yhteistuotanto on enenemässä määrin yleistyvä kestävän ympäristöhallinnan metodi, jonka avulla pyritään löytämään parhaat ratkaisut nykypäivän kompleksisiin haasteisiin, jotka monesti vaativat eri tieteenalojen, osaamisen ja näkemysten yhdistämistä. Tässä työssä tarkasteltiin kuinka eri sidosryhmiä osallistetaan tiedon tuotantoon ja miten sidosryhmien tuottamaa tietoa käytetään valuma-alueen vesienhallinnassa. Sidosryhmät jaoteltiin neljään eri tiedon tyyppiin ja niiden korrelaatiota eri tietoväittämien kanssa tutkittiin kvalitatiivisen tutkimukseen erikoistuneen ohjelman (Atlas.ti) avulla. Tietoväittämiä on kolme ja ne jaoteltiin sen mukaan, onko tiedossa kyse systeemin nykytilasta, sen muuttamisesta vai tavoitteesta. Näiden lisäksi haastatteluaineiston pohjalta tehtiin teemallinen analyysi sidosryhmien näkemyksistä käytetyn tiedon epävarmuudesta ja luotettavuudesta. Työn alueellisena fokuksena toimi yksi suomalainen osa-valuma-alue, Varsinais-Suomi ja Satakunta. Tutkimus aineisto koostui kirjallisuudesta sekä kuudesta puolistrukturoiduista haastattelusta. Kirjallisuus kattoi pääasialliset politiikan dokumentit ja muut viralliset asiakirjat sekä kirjallisuusselvityksen, joka auttoi ensisijaisesti aihepiirin taustoituksessa ja viitekehyksien etsinnässä. Tuloksissa korostuu selkeästi valtiollisten instituutioiden tuottaman tiedon käyttö. Se muodostuu pääasiallisesti tieteellisestä tiedosta ja sen alakategorioiden (data, kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen) suuruus riippuen tietoväittämästä. Asiantunti joiden tuottama tieto koettiin sidosryhmien keskuudessa eniten epävarmuutta ja -luottamusta herättävänä. Vesienhallinta vaikuttaisi mahdollistavan jonkinasteisen tiedonyhteistuotannon, jokseenkin muiden kuin valtiollisten sidosryhmien tiedon käyttö ei ollut kovin merkittävää. Vaikuttaa, että nykyinen prosessi ei juurikaan mahdollista paikallistasolla tehtävää päätöksentekoa ja ylemmän tason hallinta, politiikka, vaikuttaa vahvasti toimenpiteiden hallintaan.Description
Supervisor
Keskinen, MarkoThesis advisor
Pihlajamäki, MiaMancheva, Irina
Keywords
knowledge coproduction, knowledge use, participation, river basin management, water framework directive, stakeholder collaboration