Informal caregivers’ perspectives on digital caregiving solutions for dementia: Finding relief for at-home caregiving

Thumbnail Image

Files

master_Paananen_Oona_2025.pdf (4.92 MB)

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Science | Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

Authors

Date

2025-10-20

Department

Major/Subject

User, Data and Design

Mcode

Degree programme

Master's Programme in Information Networks
Master's Programme in Information Networks
Master's Programme in Information Networks

Language

en

Pages

105

Series

Abstract

Aging of the global population has significantly increased and will continue to increase the prevalence of dementia. Many individuals are cared for at home by family caregivers, yet these caregivers providing vital support often do not receive enough support themselves. This thesis investigates the current landscape of digital support services that are or could be made available to informal caregivers of people with dementia, emphasizing how existing tools can be effectively adapted and scaled for home-based care settings. Through a current literature review and empirical field research, including 15 caregiver and 5 expert interviews, the study examines the benefits and limitations of several digital solutions. Thematic analysis was applied to explore informal caregivers’ needs, perceived benefits, and barriers to technology use. The research evaluates how well these digital tools align with the specific needs, tasks, and caregiving contexts of informal caregivers. Across evaluated solutions, perceived usefulness was consistently high. In order of perceived usefulness, these solutions included a home camera, WHO’s online caregiver training package iSupport for Dementia, an AI-supported camera, a care tablet enabling triadic caregiver–patient–professional communication, and a digital information board. Willingness to adopt was highest for solutions with clear, immediate benefits and trustworthy, low-effort use. Informal caregivers preferred tools that deliver everyday reassurance and practical information, provided they are reliable and accessible. Privacy, false alarms, and substituting human contact were key concerns; however, when a solution felt genuinely suitable and effective, perceived benefits outweighed drawbacks. Interest for adoption was strongest when timing matched dementia stage and when tools integrated into existing routines, reducing caregiver workload and complementing—rather than replacing—human care. This thesis contributes practical recommendations for effectively and human-centrically relieving the burden of informal caregiving, promoting caregiver well-being as well as the health and safety of people living with dementia.

Maailmanlaajuinen väestön ikääntyminen on lisännyt ja tulee jatkossakin lisäämään dementian esiintyvyyttä. Monia muistisairaita hoidetaan kotona omaishoitajien toimesta, mutta nämä elintärkeää tukea tarjoavat hoitajat eivät usein itse saa riittävästi tukea. Tämä opinnäytetyö tarkastelee saatavilla olevia tai mahdollisia saataville tuotavia digitaalisia tukipalveluita muistisairaiden ihmisten omais-hoitajille. Erityisesti tutkimuksessa keskitytään siihen, miten olemassa olevia työkaluja voidaan soveltaa ja skaalata kotona tapahtuvaan hoivaan. Ajankohtaisen kirjallisuuskatsauksen ja empiirisen kenttätutkimuksen avulla työssä selvitetään useiden digitaalisten ratkaisujen hyötyjä ja rajoitteita. Tutkimuksessa haastateltiin 15 omaishoitajaa ja 5 asiantuntijaa. Temaattinen analyysi keskittyi omaishoitajien tarpeisiin, koettuihin hyötyihin ja teknologian käyttöön liittyviin esteisiin. Tutkimuksessa arvioidaan, missä määrin nämä digitaaliset työkalut vastaavat omaishoitajien konkreettisia tarpeita, tehtäviä ja hoivakonteksteja. Arvioitujen ratkaisujen koettu hyödyllisyys oli kauttaaltaan korkea. Koetun hyödyllisyyden järjestyksessä ratkaisut olivat kotikamera, WHO:n iSupport for Dementia -verkkokoulutuspaketti omaishoitajille, AI-tuettu kamera, etähoitotabletti kolmikantaiseen yhteydenpitoon omaishoitajan, potilaan ja ammattilaisen välillä, sekä digitaalinen infotaulu. Omaksumishalukkuus oli suurin ratkaisuille, joiden hyödyt ovat selkeitä välittömiä ja joiden käyttöönotto ja käyttö on helppoa. Omaishoitajat suosivat työkaluja, jotka tarjoavat arjen varmuutta ja käytännöllistä tietoa, kunhan ne ovat luotettavia ja saavutettavia. Keskeisiä huolia olivat yksityisyys, virhehälytykset ja inhimillisen kontaktin korvautuminen; kuitenkin silloin, kun ratkaisu koettiin aidosti sopivaksi ja tehokkaaksi, koetut hyödyt ylittivät haitat. Kiinnostus käyttöönottoon oli vahvinta, kun ajoitus vastasi muistisairauden vaihetta ja kun työkalut integroituvat olemassa oleviin rutiineihin, vähentäen omaishoitajan työkuormaa ja täydentäen — ei korvaten — inhimillistä hoivaa. Työ tarjoaa käytännön suosituksia, joiden avulla omaishoidon kuormitusta voidaan keventää tehokkaasti ja ihmislähtöisesti, edistäen sekä omaishoitajien hyvinvointia että muistisairaiden terveyttä ja turvallisuutta.

Description

Supervisor

Kujala, Sari

Thesis advisor

Hörhammer, Iiris

Keywords

digital solutions, e-health, informal caregiver, family caregiver, dementia, digital support for caregiving, informal caregiver well-being, perceived usability

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-202512169339

Collections

[dipl] Perustieteiden korkeakoulu / SCI