The building that disappeared : the Viipuri Library by Alvar Aalto
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Doctoral thesis (monograph)
| Defence date: 2018-09-28
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2018
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
en
Pages
211
Series
Aalto University publication series DOCTORAL DISSERTATIONS, 127/2018
Abstract
This dissertation introduces the `life´ of one building: the Viipuri Library, designed by Alvar Aalto in 1927-1935. The theoretical perspective draws from the field of material culture studies and the agency of objects. In the case of this particular building, the research enquires what buildings `do´as part of our material environment. In the context of architecture, the library has a role as an important early work by Aalto, while it is also internationally valued as a key building of modernist architecture. The meanings associated with this building are, however, also rooted in its geopolitical context. The library was originally opened in the Finnish city Viipuri, but at the end of World War II the city along with the larger region referred to as ´lost Karelia were annexed to the Soviet Union. Since 1991 the building has been located in present-day Russia. After the end of the Cold War, the Soviet/Russian, Finnish and international architectural community has advocated for the need to restore the library. The restoration was realized through Finnish-Russian cooperation, and completed in 2013. Regarding the building, this research aims to provide answers to two questions: 1) What exactly are the contexts in which the library has been presented as a building of importance? 2) What, if anything, is special about this particular library, enabling it with the ´capacity´to bring together recognizably different contexts? The study proceeds from two notions. First, that the library has been associated with contexts where there is something larger at stake, making the building stand out as a case of `more than just a building´. Second, that this particular building surfaces in very different types of materials ranging from professional architectural publications to war histories and opinion pieces in Finnish newspapers, which locate the building in Viipuri and lost Karelia. With use of materials from archival documents, military photographs, newspapers of the period, architectural drawings and publications, this work aims to unravel the `life cycle´ of the library to the present day. The structure of the thesis is thematic and approximately chronological. The main body consists of four thematic chapters. The first chapter titled `The City´ introduces the local context, the events behind the realisation of the library. The second chapter, `The Architect´. brings forth the context of architecture. focusing on the design process, Alvar Aalto building his career as an internationally recognized architect and the first Finnish and international reception of the library. The third chapter titled `The Lost Library´ describes the period of World War Ii when the borders moved back and forth between Finland and the Soviet Union. The fourth chapter, `The Restoration´, is where all the preceding events come together, as the building’s architectural importance and its geopolitical history are all discussed in association with the restoration project. The contents of the fourth thematic chapters are analysed through the lens of a theory developed by Alfred Gell in his work Art and Agency. An Anthropological Theory (1998). This theory is widely known in the field of anthropology, but has remained essentially unused. I suggest that Gell’s theory offers thought-provoking terminology and tools for analyzing the built environment, specifically objects of architecture. Gell’s main assertion is that meanings are not given, and it is instead the social-relational-matrix within which material objects gain their meanings. As situations and interpretations change, material objects, such as the library, are not about assigned meanings, and their efficacy is instead rooted in specific contexts. In this way, objects such as the library can `abduct´ meanings. This work introduces the library as an exemplary case of a Gellian `distributed´ object, a building that has come to stand for notions much larger and more abstract beyond itself.Käsillä oleva tutkimus esittelee yhden rakennuksen, vuonna 1935 valmistuneen Viipurin kirjaston vaiherikkaan `elämän´. Teoreettinen lähtökohtani on materiaalisen kulttuurin merkitys ja esineiden toimijuus. Tutkimuksessani kysyn, mitä rakennukset `tekevät´ käyttäen esimerkkinä yhtä rakennusta. Kiinnostukseni tutkia aihetta perustui huomioon, että Viipurin kirjastoa on käsitelty hyvin erilaisissa yhteyksissä, arkkitehtuurin alan kirjallisuudesta sota-historioihin ja yleisönosastokirjoituksiin. Väitteeni on, että Viipurin kirjasto on rakennus, jolla on `kyky´ tuottaa erilaisia tulkintoja. Arkkitehtuurin alalla Viipurin kirjasto tunnetaan sekä merkittävänä Alvar Aallon varhaisena työnä että yhtenä modernin arkkitehtuurin avainteoksena. Rakennukseen assosioituvat merkitykset perustuvat myös sen geopoliittiseen sijaintiin ja historiaan. Kirjasto on sijainnut olemassa olonsa aikana kolmessa valtiossa: itsenäisessä Suomessa, Neuvostoliitossa ja nykyisellä Venäjällä. Kylmän sodan päättymisen jälkeen venäläiset, suomalaiset ja ulkomaiset arkkitehdit huolestuivat kirjaston kunnosta ja ryhtyivät edistämään sen restaurointia. Sijaintinsa ansiosta kirjasto on kiinnostanut myös laajempaa yleisöä, erityisesti Suomessa. Tutkimus pyrkii vastaamaan kahteen kysymykseen: 1) Millaisissa yhteyksissä kirjasto on esitelty tärkeänä rakennuksena? 2) Mikä tekee tästä rakennuksesta erityisen ja antaa sille ´kyvyn´ tuottaa erilaisia tulkintoja? Vastatakseni näihin kysymyksiin olen purkanut kirjaston `elämän´ tapahtumiin, joista sen merkitys rakentuu. Tutkimuksen rakenne on temaattinen ja kronologinen. Esittelen rakennuksen keskeiset vaiheet neljässä luvussa. Ensimmäinen luku `The City´ (Kaupunki) esittelee paikallisen kontekstin, kirjaston toteutuksen Viipurin kaupungissa. Toinen luku, `The Architect´ (Arkkitehti) käsittelee arkkitehtuurin kontekstia ja keskittyy rakennuksen suunnitteluprosessiin, Alvar Aallon uran muotoutumiseen sekä rakennuksen kotimaiseen ja kansainväliseen vastaanottoon. Kolmas luku, `The Lost Library´(Kadonnut kirjasto) kuvailee toisen maailmansodan aikaisia tapahtumia: miten rajan siirtyminen Suomen ja Neuvostoliiton välillä vaikutti Viipuriin ja kirjastoon. Neljäs luku, `The Restoration´ (Restaurointi) tuo yhteen aikaisemmin esitellyt teemat, jotka nousivat esiin myös restaurointia koskevassa keskustelussa: rakennuksen arkkitehtonisen merkityksen, Viipurin ja menetetyn Karjalan sekä kirjaston luonteen julkisena rakennuksena. Analysoin temaattisissa luvuissa esiteltyjä tapahtumia Alfred Gellin kirjassaan Art and Agency. An Anthropological Theory (1998) esittämän teorian avulla. teos on tunnettu antropologian alalla, mutta sitä on hyödynnetty niukasti. Tutkimuksessani sovellan Gellin teoriaa Viipurin kirjaston tapaukseen. Väitän, että teoria tarjoaa hyödyllisiä käsitteitä ja työkaluja rakennetun ympäristön ja arkkitehtuurin analysointiin. Arkkitehtuuri on monin tavoin taiteen kaltaista, mutta samalla se ylittää tavanomaisten taideteorioiden rajat. Syynä tähän on, että arkkitehtuuri on tehty käytettäväksi, ja sen merkitykset muotoutuvat ja muuttuvat ajan kuluessa. Esitän, että Viipurin kirjasto on hyvä esimerkki gelliläisestä `jakautuneesta objektista´ (distributed object), jolla on `kyky´ kiinnittää itseensä laajoja ja abstrakteja merkityksiä.Description
Supervising professor
Niskanen, Aino, Prof., Aalto University, Department of Architecture, FinlandSanaksenaho, Pirjo, Prof., Aalto University, Department of Architecture, Finland
Thesis advisor
Niskanen, Aino, Prof., Aalto University, Department of Architecture, FinlandMäntysalo, Raine, Prof., Aalto University, Department of Built Environment, Finland
Keywords
buildings, Viipuri Library, material culture, architecture, rakennukset, Viipurin kirjasto, materiaalinen kulttuuri, arkkitehtuuri