aalto1 untyped-item.component.html
Household debt, GDP growth and consumption: A panel analysis of 16 European countries
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Business |
Master's thesis
Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Authors
Date
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
en
Pages
62
Series
Abstract
This thesis examines the short- and long-run associations between household debt, GDP growth, and household consumption in 16 European countries. The data covers the period 1995-2023 and it is organized annually. While household debt boosts economic activity through increased consumption and investment, a growing body of literature suggests that excessive indebtedness may hinder long-run growth by constraining household finances, amplifying macroeconomic vulnerabilities, and weakening aggregate demand during downturns. In the empirical analysis, I apply a cross-sectionally augmented autoregressive distributed lag (CS-ARDL) model, which allows for the estimation of both short- and long-run associations in heterogeneous panel data. By including cross-sectional averages of the variables, the CS-ARDL model accounts for common shocks and interdependencies across countries. In addition, I test for potential nonlinearities in the debt-growth relationship using a threshold regression approach, but the results do not indicate statistically significant threshold effects.
The findings of this study indicate a negative long-run association between household debt and GDP growth. Specifically, a one percentage point increase in the household debt-to-GDP ratio is associated with a reduction in long-run GDP growth by approximately 0.3 percentage points. In the short run, an increase in household debt appears to be associated with slower GDP growth after a lag of approximately two years. The relationship between household debt and consumption growth is less clear, and wide confidence intervals suggest uncertainty and the possible presence of nonlinearities. While household debt supports consumption and economic growth, the findings suggest that in the longer term, house-hold debt may constrain economic growth in advanced European economies.
Tämä tutkielma tarkastelee kotitalouksien velan, BKT:n kasvun ja yksityisen kulutuksen välisiä lyhyen- ja pitkän aikavälin yhteyksiä 16 Euroopan maassa. Tutkielman aineisto kattaa aikajakson 1995–2023 ja on vuositasoista. Vaikka kotitalouksien velka voi lisätä taloudellista toimeliaisuutta kulutuksen ja investointien kasvun kautta, kasvava tutkimuskirjallisuus viittaa siihen, että liiallinen velkaantuminen saattaa heikentää pitkän aikavälin kasvua rajoittamalla kotitalouksien taloudellista liikkumavaraa, lisäämällä makrotaloudellisia haavoittuvuuksia ja heikentämällä kokonaiskysyntää laskusuhdanteissa. Empiirisessä analyysissä käytän CS-ARDL-mallia (cross-sectionally augmented autoregressive distributed lag), joka mahdollistaa sekä lyhyen että pitkän aikavälin yhteyksien estimoinnin heterogeenisessä paneeliaineistoissa. Malli ottaa huomioon maiden väliset yhteiset shokit ja riippuvuudet sisällyttämällä selitettävien ja selittävien muuttujien poikkileikkauskeskiarvot. Lisäksi arvioin velan ja talouskasvun välistä mahdollista ei-lineaarisuutta kynnysregressiomallilla, mutta tulokset eivät ole tilastollisesti merkitseviä.
Tutkielman tulokset osoittavat, että kotitalouksien velan ja BKT:n kasvun välillä on negatiivinen pitkän aikavälin yhteys. Yhden prosenttiyksikön kasvu kotitalouksien velkaantumisasteessa suhteessa BKT:hen liittyy noin 0.3 prosenttiyksikön alhaisempaan pitkän aikavälin BKT:n kasvuun. Lyhyellä aikavälillä kotitalouksien velan kasvu näyttää liittyvän hitaampaan BKT:n kasvuun noin kahden vuoden viiveellä. Kotitalouksien velan ja kulutuksen kasvun välillä ei havaita selkeää yhteyttä, ja laajat luottamusvälit viittaavat epävarmuuteen sekä mahdollisiin ei-lineaarisuuksiin. Vaikka kotitalouksien velka tukee kulutusta ja talouskasvua lyhyellä aikavälillä, tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että pitkällä aikavälillä se voi rajoittaa talouskasvua kehittyneissä Euroopan maissa.