The Wooden urban village of Myllypuro

Abstract

The basis of this Master's thesis is my entry in the Myllypuro Wooden Urban Village architectural design competition. The objective of the competition was to design a high-density low-rise residential area for approximately 1,500 people, with aim to seek modem housing environment where the urban architectural tradition of best wooden towns would meet the distinctive natural surroundings of the competition area in Myllypuro, Helsinki.

The layout is divided into three individual zones. The central idea has been to preserve the important views by keeping the landscape transformation in minimum and by creating building types that can be adapted to the area's versatile topography. Existing roads and pipelines have been used as a base for the economical street plan. In order to avoid large parking lots parking spaces have been integrated in the blocks and inside some of the building types. In steep areas the top of the wooden car shelter can be used as a terrace.

The building types are all timber-framed, two-to three-storey high semi-detached and linked houses, some of which can be changed into small apartment houses. The flats can be combined both horizontally and vertically: an apartment can consist of one or more floors depending on the needs of the residents.

The facades consist of plywood and drop siding. Plywood is mainly used to articulate the public street space, whereas the smaller scale of drop siding is more suitable for private spaces like courtyards.

Floor area varies from 37 m2 to 290 m2. The flexibility of the house plans give residents more choices to unite work and leisure and secures heterogeneous population in the area; people from all age groups and sizes of households.

Diplomityöni perustuu yleiseen arkkitehtikilpailuun, joka oli osa valtakunnallista Tiivis ja matala puukaupunki -projektia. Aiheena oli suunnitella noin 1,500 asukkaan asuinalue Helsingin Myllypuroon. Pyrkimyksenä oli luoda alue jossa yhdistyisivät moderni kaupunkimainen ympäristö, puukaupunkien rakentamisperinne ja alueen omaleimainen luonto. Kerrosalan tuli olla välillä 50 - 70 000 k-m2.

Tavoitteena on ollut paikan maisemallisia ominaispiirteitä korostava ratkaisu. Rakentamisella on suunnitelmassa kolme selkeästi eriluonteista keskittymää, joiden rajaukseen ovat vaikuttaneet paikoin vaikeakulkuisen, jyrkkärinteisen kalliomaaston liikenteelliset rajoitukset sekä maisemalliset arvot, samoin kuin alueen paikallishistoria sekä olevat johtolinjaukset.

Työssä on kehitetty puurakenteisia kortteleita sekä talotyyppejä, jotka soveltuvat tiiviiseen ja matalaan asuinrakentamiseen maastomuodoiltaan rikkaalla, kallioisella alueella. Suuren asumistiheyden edellyttämät näkösuojan tarpeet on huomioitu rakennusmassoittelussa. Laajat yhtenäiset paikoitusalueet on vältetty sisällyttämällä autopaikat kortteleihin sekä talojen autotalleihin kiinteisiin autokatoksiin. Jyrkillä alueilla autokatoksen yläpohja toimii asunnon terassina.

Talotyypistöllä on pyritty hakemaan yleispäteviä ratkaisuja sekä erilaisiin rinnekaltevuuksiin että urbaanin elämän muuttuviin tilanteisiin: työn ja asumisen yhdistettävyyteen sekä perhekoon muutoksiin. Talot ovat puurakenteisia, 2-3-kerroksisia kytkettyjä omakotitaloja tai paritaloja, joista osa voidaan tarvittaessa muuttaa myös kerrospientaloiksi. Huoneistotiloja pystyy yhdistelemään ja jakamaan sekä pysty- että vaakasuunnassa.

Kiinteän kaupunkimaisen katutilan sekä yksityisempien tilojen eroa on korostettu rakennusten ulkohahmossa: Maalatut julkisivuvaneripinnat kuuluvat julkiseen tilaan, tiheä vaakalaudoitus puolestaan korostaa oman pihan intiimiyttä.

Huoneistokoko voi vaihdella 37m2:sta 290m2:iin. Monipuolinen ja muuntojoustava asuntovalikoima luo edellytykset pitkäaikaiseen ja rikkaaseen asukkaan ja asuinympäristön väliseen suhteeseen.